Selviämisaseman asiakkaiden terveydentilan seuranta

Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviämisasemalle hoitoon hakeutuneiden taustatietoja ja terveydentilan seurantaa selviämisen aikana.

Tarja Rissanen, Heikki Paakkonen, Marja Kesti, Jussi Nurminen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret haaste kouluterveydenhuollolle

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat melko uusi asiakaskunta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kouluterveystarkastuksia tekevän lääkärin näkökulmasta.

Elina Hermanson, Anni Lommi

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Oikaisu: Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lääkärilehdessä 6/2009 (s. 477-82) julkaistun nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä käsitelleen artikkelin pohdintaosassa oli virhe. Tekstin olisi pitänyt olla muodossa: Sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä lisääntyi 15 ikävuoden jälkeen, ja 21-26-vuotiaista naisista jo yksi 12:sta ja miehistä yksi 21:stä käytti masennuslääkkeitä.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja sairastumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja oireiden epäillään sekä lisääntyneen että vaikeutuneen. Tässä tutkimuksessa kuvaamme lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä vuodesta 1997 vuoteen 2007 Kelan reseptitiedoston avulla.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Lapsen atooppinen ihottuma heikentää perheiden elämänlaatua

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla elämänlaatua perheissä, joissa on atooppista ihottumaa sairastava alle 10-vuotias lapsi. Atooppisen ihottuman psykososiaalisista vaikutuksista on näyttöä, ja perheen elämänlaatua mittaamalla saadaan arvokasta tietoa ihottuman vaikutuksista perheen arkeen. Perheen elämänlaatumittaria (Dermatitis Family Impact questionnaire, DFI) voidaan käyttää atooppisen ihottuman seurannassa ja ihotautien konsultaatiotarpeen arvioinnissa.

Eija Skarp, Arja Isola, Aarne Oikarinen

Väestöseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta Suomessa

Suomessa on kutsuttu 50-59-vuotiaat naiset rintasyövän väestöseulontaan vuodesta 1992 alkaen. Seulonta-asetus vuodelta 2006 velvoittaa laajentamaan kohdeikäryhmää. Tutkimuksessa arvioitiin seulontaan kutsuttujen ja osallistuneiden rintasyöpäkuolleisuutta ja selvitettiin kutsuiän vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen vuosina 1992-2003.

Tytti Sarkeala, Ahti Anttila

Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme 2003-2007 tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan.

Päivi Piirilä, Witold Mazur, Anssi Sovijärvi

ST-nousuinfarktin hoidossa on vielä parantamisen varaa
Tutkimus neljän sairaanhoitopiirin hoitokäytännöistä

ST-nousuinfarktin hoidoksi suositellaan sepelvaltimoiden välitöntä pallolaajennusta suonten avaamiseksi. Mikäli infarktin oireiden alusta on kulunut alle kolme tuntia, voidaan harkita liuotushoitoa pallolaajennuksen vaihtoehtona. Monissa maissa on kehitetty kattavia logistisia hoitoketjuja hoitoviiveiden minimoimiseksi.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Matti Kotila, Kari Korpilahti, Raimo Kettunen, Virpi Nieminen, Kimmo Verho, Kenth Vikström, Marje Rein, Sirpa Rintala, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Stemi-2005 Tutkimusryhmä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi lasten hoitotukia saaneet vuosina 2000-2007

Sekä lasten määrä kokonaisuudessaan että heidän saamiensa hoitotukien määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Erityisopetukseen ohjattujen ja huostaanotettujen lasten määrä on puolestaan lisääntynyt. Lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden muutoksista ei ole tarkkaa tietoa.

Ilona Autti-Rämö, Kaarlo Maaniemi, Raimo Raitasalo, Jaana Martikainen, Andre Sourander

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on suurempaa kuin muun väestön. Kuolleisuutta voidaan käyttää hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Riskitekijöiden vertailu olkavarren ja kyynärvarren pienienergiaisissa murtumissa

Kyynärvarren ja olkavarren murtumat aiheutuvat lähes aina kaatumisesta. Potilailla todetaan usein pienentynyt luuntiheys. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata kaatumisten keskeisiä riskitekijöitä ja luuntiheyttä olkavarren tai kyynärvarren murtuman saaneilla potilailla.

Esa Mäkiniemi, Jorma Panula, Sirkka-Liisa Kivelä

Ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Laskimoläppien pettäminen aiheuttaa alaraajojen pintalaskimorunkojen vajaatoimintaa. Sen hoidossa käytetään yhä useammin vaahtoskleroterapiaa, jossa pyritään tukkimaan vajaatoimintainen pintalaskimorunko ruiskuttamalla siihen sklerosanttia.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo

Verenpainetaudin hoitotasapaino ei ole Suomessa vieläkään hyvä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä lääkitystä käyttävien verenpainepotilaiden hoitotasapaino on tällä hetkellä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös verenpainepotilaiden muiden sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden tilanne.

Juha Varis, Heljä Savola, Risto Vesalainen, Ilkka Kantola

Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili

Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan työikäisillä naisilla. Migreeni on kliinisesti monimuotoinen sairaus. Kohtausten tehokkaista hoidoista huolimatta noin 30 % täsmälääkkeiden käyttäjistä jää vaille tavoiteltua hoitovastetta.

Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu

Puutteet sydäninfarktin kirjaamis-käytännöissä heikentävät rekisteritietojen luotettavuutta
Infarktipotilaiden hoitoajat, ennuste ja tietojen kirjaaminen

Uudet sydäninfarktin diagnostiikan hoitosuositukset ja DRG-pohjainen kuntalaskutus vaikuttavat sydäninfarktidiagnoosien hoitoilmoitusten kirjauskäytäntöihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millä tavoin ST-nousuinfarktien (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktien (NSTEMI) diagnostiikka ja erityisesti hoitoilmoitusten kirjaukset ovat toteutuneet HYKS:n Meilahden sairaalassa. Samalla tarkasteltiin STEMI- ja NSTEMI-potilaiden erityispiirteitä ja hoidon toteutumista.

Hasan Qadri, Otto Hartman, Markku S. Nieminen

Synnyttäneisyys ja liikunta - liikkuvatko äidit riittävästi?

Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen naisen liikuntakäyttäytyminen voi muuttua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit terveytensä kannalta riittävästi.

Helena Aldén-Nieminen, Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Poikien ympärileikkaus
Kysely lastenkirurgien hoitokäytännöistä

Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, miten poikien fimoosia hoidetaan Suomessa ja miten lastenkirurgit suhtautuvat kulttuuriseen perinteeseen liittyvään poikien ympärileikkaukseen.

Timo Hurme, Mikko Reunanen

Onko luulo suomalaisten astman hyvästä hoitotasapainosta tiedon väärti?

Menestyksekäs kansallinen astmaohjelma päättyi vuonna 2004. Nyt haluttiin selvittää kuinka astman hoito käytännössä toteutuu ja sairaus vaikuttaa arkielämään.

Jouni Hedman, Klaus Tamminen, Airi Puhakka