Eroaako tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa?

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainossa ei ollut eroja hoitopaikoittain.

Päivi Kekäläinen, Hilkka Tirkkonen, Tiina Laatikainen

Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla

Uuden ilmoituslomakkeen avulla on mahdollista karsia perusteettomia allergiaruokavaliota ja näin tukea sieto­kyvyn vahvistamista ja lasten allergiaterveyden edistämistä.

Maijaliisa Erkkola, Taru Saloheimo, Helena Hauta-Alus, Anna Kaarina Kukkonen, Salli Virta, Carina Kronberg-Kippilä, Elina Vaara, Anna Pelkonen, Mikael Fogelholm, Mika Mäkelä

Sepelvaltimotautia sairastavien hypertension hoito vastaa melko hyvin hoitosuosituksia – diabetespotilaiden ei

Lähtökohdat

Jouni K. Johansson, Teemu L. Ahola, Antti M. Jula

Lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset ovat vähentyneet yliopistosairaalassa

Tavallisimmat aiheuttajat olivat solunsalpaajat ja antitromboottiset lääkkeet.

Outi Lapatto-Reiniluoto, Mikko Niemi, Janne Backman, Pertti J. Neuvonen

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Kohonneen verenpaineen hoidossa tyydytään suosituksia korkeampiin painetasoihin.

Teemu L. Ahola, Jouni K. Johansson, Antti M. Jula

Laaja-alainen kipu, unettomuus ja masentuneisuus – työkyvyn vakava uhka?

.

Helena Miranda, Leena Kaila-Kangas, Markku Heliövaara, Kari-Pekka Martimo

Monivammaisten kehitysvammaisten aikuisten ravitsemuksessa on parannettavaa

Monivammaisten kehitysvammaisten henkilöiden syömiskykyä rajoittavat useat tekijät. Kuitenkin heidän syömistään ja ravitsemustilaansa on tutkittu vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Hanna-Mari Karhumaa, Pia Höglund, Outi Nuutinen

Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea

Eturauhassyöpä todetaan usein varhaisessa vaiheessa, jolloin sen ennuste on hyvä. Suurin osa potilaista kärsii kuitenkin hoitojen haittavaikutuksista, erityisesti virtsatieoireista ja seksielämän ongelmista, jotka huonontavat sekä potilaan että tämän puolison elämänlaatua.

Ulla-Sisko Lehto, Jaana Saarinen, Arpo Aromaa, Teuvo Tammela

Itsemurhakuolleisuuden muutokset ikääntyvässä Euroopassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin iän merkitystä itsemurhakuolleisuuteen Euroopassa 63 vuoden aikana. Menetelmät

Jari Holopainen, Samuli Helama, Timo Partonen

Uudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa

Autologinen kantasolujen siirto on vakiinnuttanut asemansa myelooman hoidossa. Sitä käytetään rutiinimaisesti taudin ensilinjan hoidossa, mutta myös myöhemmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin taudin ensilinjan hoidossa autologisen kantasolujen siirron saaneiden myeloomapotilaiden elinaikaan vaikuttavia tekijöitä.

Maria Salminen, Tommi Kauko, Mervi Putkonen, Marjut Kauppila, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi, Maija Itälä-Remes, Kari Remes

Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia

Suomalaisten aikuisten terveyttä on seurattu systemaattisesti viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Viimeksi seuranta toteutettiin vuonna 2012. Tässä artikkelissa kuvataan työikäisten miesten ja naisten keskimääräisen painoindeksin ja vyötärölihavuuden esiintyvyyttä ja muutoksia.

Satu Männistö, Tiina Laatikainen, Kennet Harald, Katja Borodulin, Pekka Jousilahti, Noora Kanerva, Markku Peltonen, Erkki Vartiainen

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nuorten päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä, oireiden kasautumista samoille nuorille sekä oireiden yhteyksiä psykososiaalisiin tekijöihin.

Terhi Luntamo, Andre Sourander, Minna Aromaa

Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Tuula Hannila-Handelberg, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie

Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito

Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun.

Anna-Kaisa Talka, Kirsti Kumpulainen

Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta

Mielenterveyden häiriö on yleinen työkyvyttömyyden syy nuorilla aikuisilla, mutta ilmiötä on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (kuntoutustuki) olleiden nuorten aikuisten demografista taustaa, sairauden kliinisiä piirteitä ja siihen saatua hoitoa.

Kirsi Ahola, Matti Joensuu, Pauliina Mattila-Holappa, Katinka Tuisku, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen

Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?

Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen.

Meri Niironen, Tytti Sarkeala, Ahti Anttila, Pekka Nieminen, Tapio Luostarinen, Anni Virtanen

Cochrane-katsausten käyttö Käypä hoito -suosituksissa

Cochrane-katsaukset muodostavat keskeisen osan hoitointerventiotutkimuksista tehdyistä systemaattisista katsauksista. Niiden käytön on todettu olevan vaihtelevaa kliinisissä hoitosuosituksissa. Tämän analyysin tarkoituksena oli selvittää Cochrane-katsausten käyttöä Käypä hoito -suosituksissa sekä muiden systemaattisten katsausten tai meta-analyysien käyttöä pienessä osajoukossa hoitosuosituksia.

Jesper M. Kivelä

Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013- seulontakäytännön muutoksen vaikutukset

Streptococcus agalactiae (GBS) on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille. Mikrobilääkeprofylaksi voidaan antaa synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen.

Krista Kautiala, Riina Jernman, Outi Tammela, Risto Vuento, Jukka Uotila

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen