Tuberkuloosin hoitotulokset jäivät alle WHO:n suositustason

Kansalliseen tuberkuloosiohjelmaan kuuluu olennaisena osana hoidon lopputuloksen seuranta. Sen merkitystä korostavat tuberkuloosin yleistyminen Itä-Euroopassa, monilääkeresistentin tuberkuloosin lisääntyminen ja maahanmuutto taudin suuren ilmaantuvuuden maista.

Tuula Vasankari, Säde Seppälä, Sari Jaakola, Pirjo Turtiainen, Hanna Soini, Jukka Ollgren, Joonas Iivonen, Jan-Erik Löflund, Petri Ruutu

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita

Alkuperäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat kaatumisen ehkäisyn vähentävän kaatumisten ilmaantuvuutta ja kaatumisvammojen takia hoitoon hakeutuneiden vaaraa kaatua uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimuksia kaatumisen vuoksi hoitoon hakeutuneille iäkkäille henkilöille suoritettiin kaatumisvaaran arvioimiseksi ja uudelleen kaatumisen ehkäisemiseksi.

Maritta Salonoja, Noora Sjösten, Marika Salminen, Pertti Aarnio, Sirkka-Liisa Kivelä

Alle kouluikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti

Vuonna 2009 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä laaja tutkimusraportti alle kouluikäisten suomalaislasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta. Raportti perustuu "Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy" -projektin (DIPP) ravintotutkimukseen osallistuvien 1-6-vuotiaiden lasten osa-aineistoon.

Maijaliisa Erkkola, Pipsa Kyttälä, Carina Kronberg-Kippilä, Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Riitta Veijola, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista arviointia

Toisen henkilön apua vaativia hypoglykemioita esiintyy 10 %:lla tyypin 1 diabeetikoista vähintään kerran vuodessa. Hypoglykemia heikentää motorista ja kognitiivista suorituskykyä, mikä lisää liikenneonnettomuuksien riskiä erityisesti niillä diabeetikoilla, joilta puuttuvat hypoglykemiatuntemukset ja neuroglykopenia tulee yllättäen. Artikkelissa kuvaamme Autodiab-tutkimusmenetelmämme ja kokemuksia sen käytöstä hypoglykemiaan liittyvien liikenneriskien arviointiin.

Jukka Kemppainen, Anna Leino, Tuula Janatuinen, Hannu Mikola, Tarmo Kärki, Saija Hurme, Tapani Rönnemaa, Pirjo Nuutila

Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa. Samanaikaisesti sekä koko väestön että diabeetikoiden kuolleisuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta diabeetikoiden kuolleisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan suuri verrattuna muun väestöön kuolleisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää diabeetikoiden kuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996-2007 ja tarkastella diabeetikoiden ylikuolleisuutta eri kuolinsyihin.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hanke (D2D) toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Sen tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistamista ja kehittää sekä arvioida suuren riskin henkilöille perusterveydenhuollossa annettavaa elämäntapaneuvontaa.

Timo Saaristo, Leena Moilanen, Jari Jokelainen, Heikki Oksa, Eeva Korpi-Hyövälti, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham

Suomessa käytetään enimmäkseen kolmea erilaista sydän- ja verisuonisairauksien riskinarviointiin tarkoitettua mallia: suomalaiseen aineistoon perustuvaa FINRISKI-laskuria, eurooppalaiseen aineistoon perustavaa SCORE-mallia ja amerikkalaiseen aineistoon perustuvaa Framinghamin riskinarviointimenetelmää. Tässä artikkelissa verrataan näiden menetelmien ennustearvoja suomalaisessa aineistossa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Veikko Salomaa

Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen 2030

Korkea ikä on tunnetusti aivohalvauksen vahvin riskitekijä. Väestön nopean vanhenemisen vuoksi monissa maissa, kuten Suomessa, on syntynyt käsitys, että aivohalvauspotilaiden määrä kasvaa merkittävästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Juhani Sivenius, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo, Cinzia Sarti, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030