Lapsen sydämen kuuntelu: pelkkää magiaako? Tallentava elektroninen stetoskooppi ja tietokoneanalyysi apuna lasten sydämen sivuäänien seulonnassa

Työryhmämme on kehittämässä tallentavaa elektronista stetoskooppia, jota tavanomaisen kuuntelun ohella voidaan tietokoneen avulla käyttää ääniaineksen analysointiin, tallentamiseen ja tiedonsiirtoon. Kokemustemme mukaan laitteen avulla voidaan erottaa hyvin lasten sydämen viattomat sivuäänet patologisista. Erityisen selvä, säännönmukainen ja toistettava löydös on viattomasta vibraatiosivuäänestä saatu spektrogrammi.

Anna-Leena Noponen, Sakari Lukkarinen, Anna Angerla, Kari Sikiö

Työterveyshuollon toimivuus pientyöpaikoilla: koetut ja arvioidut kuormitustekijät työssä

Turun terveyskeskuksen työterveyshuollon toimivuutta pientyöpaikoilla sekä yhteistyön onnistumista asiakasyritysten kanssa selvitettiin kyselytutkimuksella. Yhteistyön lisäämisen tarve tuli esiin sekä työterveyshuollon että yritysten vastauksissa. Erityisesti pienimmissä yrityksissä yhteistyö ja terveysriskeistä tiedottaminen todettiin puutteelliseksi. Verrattaessa työntekijöiden ja työnantajien mielipiteitä työssä esiintyvistä haittatekijöistä ja mahdollisuuksista työterveyshuollon arviointeihin voitiin työterveyshuollon kuitenkin todeta tuntevan asiakasyritystensä työolosuhteet hyvin. Työkykyä ylläpitävä toiminta tukee yhteistyön kehittämistä, mutta työterveyshuollon aktiivisuus ja ammattitaito ovat avainasemassa terveyttä tukevan työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä pientyöpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.

Kristiina Hyytiäinen, Jorma Järvisalo, Jouko Lind, Juhani Mäki

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Tuberkuloosi Pirkanmaalla 1980-1996

Tuberkuloosin väheneminen näyttää useissa länsimaissa taittuneen viime vuosikymmenen lopulla. Kun TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa havaittiin tuberkuloosipotilaiden määrän hieman kasvaneen tämän vuosikymmenen alkuvuosina, ryhdyttiin selvittämään tilannetta koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tulosten mukaan tartunnanvaarallinen keuhkotuberkuloosi ei ole enää vuoden 1987 jälkeen juurikaan vähentynyt. Lisäksi viime vuosina monet tapaukset ovat olleet radiologisesti todettujen muutosten perusteella aiempaa vaikeampia, mikä viittaa siihen, että potilaat ovat tulleet hoitoon myöhään. Keuhkotuberkuloosi ei myöskään ole vain vanhusten, alkoholistien ja pakolaisten tauti.

Liisa Kellomäki

Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa

Lämpimän kylvyn käyttö synnytyskivun lieventäjänä on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Kontrolloitua tutkimustietoa kylvyn vaikutuksista on kuitenkin vähän. Selvitimme lämpimän kylvyn vaikutusta kivun kokemiseen, synnytyksen kulkuun sekä äidin ja sikiön vointiin. Tutkimukseen osallistui 33 vapaaehtoista naista, jotka satunnaistettiin joko kylpyryhmään tai vertailuryhmään. Kylpyryhmän synnyttäjät olivat 37-asteisessa vedessä keskimäärin 45 minuuttia ja verrokit jatkoivat synnytystä normaalisti vastaavan ajan. Synnytyskipu arvioitiin visuaalisella kipujanalla. Vertailuryhmän synnyttäjät arvioivat kivun lisääntyneen tutkimusaikana merkitsevästi enemmän kuin kylpyryhmän synnyttäjät. Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa on tämän tutkimuksen perusteella helposti toteutettava, tehokas ja turvallinen ei-farmakologinen kivunlievitysmenetelmä vähäisen riskin synnyttäjillä.

Pihla Kuusela, Anna-Maija Koivisto, Pentti K. Heinonen

Diabeetikon raskaus tänään

Diabetesta sairastavien naisten raskauden-aikainen verensokeritasapaino ja sen seurauksena lasten ennuste on parantunut ratkaisevasti viime vuosien aikana. Kuitenkaan verensokeritasapaino alkuraskaudessa ei ole edelleenkään hyvä vaikka paraneekin nopeasti ensikäynnin ohjauksen jälkeen. Tärkein haaste raskauden lopputuloksen parantamiseksi on valistaa jo teini-iästä lähtien jokaista diabeetikkoa hyvän tasapainon merkityksestä ja myöhemmin kannustaa ja ohjata potilas raskauden-suunnittelukäynnille hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi ennen ehkäisyn lopettamista.

Marja Vääräsmäki, Marjatta Anttila, Anna-Liisa Hartikainen

Ostereiden välittämä kalikivirusepidemia

Viime vuoden alkupuoliskolla maassamme todettiin kolme ostereiden levittämää ruokamyrkytysepidemiaa. Ainakin yhden epidemian aiheuttajaksi osoittautui varmuudella kalikivirukset. Raakojen tai huonosti kypsennettyjen ostereiden syöminen onkin aina tietoisesti otettu terveysriski. Oireet aiheutuvat useimmiten joko virus- tai bakteeri-infektiosta tai levätoksiineista. Artikkelissa kuvataan myös aiemmin huonosti tunnettua kalikivirusten diagnostiikkaa ja nimikkeistöä.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff

Parenteraalisella mikrobilääkityksellä hoidettujen lasten infektioiden etiologia

Parenteraalisilla mikrobilääkkeillä hoidetaan paljon korkeakuumeisia, aiemmin terveitä lapsia, kun tulehdusparametrit viittaavat bakteeri-infektioon. Usein jää epäselväksi, mikä taudin aiheutti. Selvitimme 178 lapsen avohoidossa alkaneen mutta sairaalassa hoidetun infektion etiologiaa sekä perinteisin keinoin että poikkeuksellisen laajan bakteeri- ja viruslaboratoriodiagnostiikan avulla. Tutkimuksesta jätettiin pois etiologialtaan ennustettavissa olevat meningiitit, virtsatieinfektiot sekä luu- ja nivelinfektiot, samoin kuin immuunivajeiset ja tehohoitopotilaat. Vähintään yksi patogeeni löytyi 109 potilaalta (61 %), ja heistä viidesosalla oli useita taudinaiheuttajia. Pneumokokki yksin tai yhdessä virusten kanssa osoittautui yleisimmäksi infektioiden aiheuttajaksi. Havainto tukee penisilliinin valintaa aiemmin terveiden lasten ensisijaiseksi lääkkeeksi infektioissa, joihin määrätään valtaosa mikrobilääkkeistä. Penisilliinille resistentti pneumokokki ei ainakaan toistaiseksi ole suurikaan ongelma Suomessa. G- tai prokaiinipenisilliini tehoaa hyvin myös hemofilustauteihin, jotka b-serotyypin osalta ovat nykyisin harvinaistuneet rokotusten ansiosta.

Elina Vuori, Markku Kallio, Harri Saxén, Pentti Ukkonen, Eino Marttinen, Eeva Salo, Maija Leinonen, Pekka Saikku, Marjaana Kleemola, Klaus Hedman, Kimmo Linnavuori, Ali Fattom, Heikki Peltola

Ammatti-ihotautivaara eri ammateissa

Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista tehdyn selvityksen mukaan ammattiryhmien välillä oli suuria eroja ammatti-ihotautiin sairastuvuudessa. Suurin ammatti-ihotaudin vaara ei kuitenkaan ollut niissä ammateissa, joista rekisteriin ilmoitetaan eniten tapauksia. Valtaosa ammatti-ihotaudeista on ärsytys- tai allergisia kosketusihottumia. Naisilla ihottumia ilmeni 1,5 kertaa niin paljon kuin miehillä, ja ero johtuu todennäköisesti altistumisen eroista. Tutkimus vahvisti aiempia käsityksia altistumisen yhteydestä sairastuvuuteen. Allergisen kosketusihottuman riski on suuri erityisesti hammashoidon ammateissa, joissa altistutaan hammaspaikkamateriaalien voimakkaasti kosketusallergiaa aiheuttaville akryyliyhdisteille. Harvinaisemmista ammatti-ihotaudeista proteiinikosketusihottuman vaara on erityisen suuri jauhoille altistuvilla leipureilla ja kondiittoreilla sekä lehmän epiteelille altistuvilla maataloustyöntekijöillä. Ihon infektiotaudit ovat tavallisimpia kylvettäjillä ja mielisairaanhoitajilla, jotka altistuvat ihon infektiotautien aiheuttajille potilaita hoitaessaan.

Riitta Jolanki, Tuula Estlander, Antti Karjalainen, Lasse Kanerva

Tehohoito ja iäkäs potilas

Väestön keski-iän kasvaessa iäkkäät potilaat tulevat tarvitsemaan tehohoitoa yhä useammin. KYS:n teho-osastolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 65-vuotiailla päivystyspotilailla oli huonoin ennuste: vaara kuolla vuoden kuluessa oli yleisväestöön verrattuna kymmenkertainen. Elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoa saaneiden yli 65-vuotiaiden kuolemanvaara oli puolen vuoden kuluttua yleisväestön kaltainen. Tehohoidon kustannukset olivat päivystysluontoista tehohoitoa tarvitsevien 65-74-vuotiaiden kohdalla suuremmat kuin yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla tai elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoon otetuilla. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tehohoidon tulos on seurausta potilasvalinnasta.

Minna Niskanen, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Vemmelsuolen kiertymän kirurginen hoito

Vemmelsuolen kiertymä voidaan diagnosoida röngenkuvauksen tai endoskopian avulla. Kiertymä voidaan myös äkillisessä tilanteessa purkaa endoskoopin avulla, mutta valtaosassa tapauksista se uusiutuu tämän jälkeen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 37 vemmelsuolen kiertymäpotilasta vuosina 1976-94. Lähes kaikilta tila hoidettiin heti kirurgisesti. Potilaista endoskopoitiin viisi, ja detorsio onnistui toimenpiteessä yhdelle, mutta tämäkin potilas jouduttiin myöhemmin kiertymän uusiuduttua hoitamaan leikkauksella. Kokemustensa perusteella kirjoittajat suosittelevat vemmelsuolen kiertymään aktiivista kirurgista hoitoa aina, kun potilaan yleistila sen sallii.

Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä, Marja Perhomaa, Eija Pääkkö

Leukamurtumakuvien tulkinta teleradiologiassa: muuttuuko diagnostinen tarkkuus?

Teleradiologia on telelääketieteen vahvimpia sovellusalueita, ja digitaalimuodossa olevia kuvia siirretään tietoliikenneverkoissa erikoisasiantuntijoiden tulkittavaksi hyvinkin kaukaa. Tampereella selvitettiin, eroaako ortopantomografioiden tulkinnan diagnostinen tarkkuus sen mukaan, onko kuva filmillä vai digitoituna työasemalla. Kuvia tulkitsivat yksi suuradiologian erikoishammaslääkäri ja kaksi yleisradiologia. Filmikuvien tarkastelu osoittautui osuvammaksi yleisradiologien tulkinnoissa, mutta alan erikoishammaslääkärin tulkintojen tarkkuus oli sama kuvamuodosta riippumatta ja se oli myös merkittävästi parempi kuin yleisradiologien. Leukamurtumakuvien tulkinnassa olisi hyödyllistä turvautua erikoisasiantuntijan konsultaatioon, ja teleradiologia tarjoaa siihen keinon.

Martti Kiuru, Timo Paakkala, Gunnar Enckell

Siklosporiini A nefroottisen oireyhtymän hoidossa

Idiopaattisen nefroottisen oireyhtymän ilmentymät (proteinuria, hypoalbuminemia, ödeema ja hyperlipidemia) voivat edetä eri tavoin, ja ennuste on riippuvainen perustaudista. Joidenkin nefroottisen oireyhtymän muotojen patogeneesiin voi liittyä epänormaali immunologinen reaktio, jossa T-solujen interleukiini-2-tuotanto on lisääntynyt (1). Interleukiini-2 (IL-2) kykenee muuttamaan glomerulaaristen membraanien sähkövarauksen (normaalisti niiden varaus on negatiivinen), ja tästä aiheutuu valkuaisaineiden lisääntynyt pääsy luumeniin. Siklosporiini vähentää IL-2:n tuotantoa ja korjaa siten patologisen glomeruluksen toimintaa (1,2).

Terje Forslund, Aarne Relander

Päihdepotilaan masennus

Joka toinen A-klinikoiden asiakkaista potee masennusta. Työttömyys, päihteiden sekakäyttö ja ongelmakäytön pitkittyminen lisäävät masennuksen todennäköisyyttä. Joka neljännellä asiakkaalla on takanaan itsemurhayritys. Päihdepotilaankin masennusta hoidetaan sekä lääkkeillä että psykoterapialla; kuitenkin kolmasosa masentuneista jää ilman näitä hoitomuotoja. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää niin, että sekä päihdeongelma että masentuneisuus voitaisiin todeta ja hoitaa samanaikaisesti ja riittävän monipuolisesti ilman turhia ohjaamisia hoitopaikasta toiseen.

Rauno Mäkelä, Yrjö Nuorvala, Martti Kuokkanen

Millainen on hoitoon hakeutuva masennuspotilas?

Masennus on Suomessa yleinen kliininen oireyhtymä ja suurin yksittäinen työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä, mutta sen havaitseminen on edelleen ongelmallista. KYS:n psykiatrian klinikassa selvitettiin hoitoon hakeutuneiden masennuspotilaiden psykososiaalista ja kliinistä tilannetta. Potilaiden psykososiaalinen toimintakyky oli tyydyttävä. Noin kolme neljästä osoittautui kuitenkin tyytymättömiksi elämäänsä ja joka kolmas ilmaisi merkkejä tunne-elämän latteudesta. Yli puolet oli joutunut jo hoitoon tullessaan sairauslomalle ja valtaosa koki taloudellisia vaikeuksia. Noin puolella oli ollut jo aiemmin hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja itsemurhayrityksiä oli kymmenesosalla. Lääkäri arvioi potilaan masennustilan yleensä lievemmäksi kuin potilas itse. Potilaiden kuvaamaa masentuneisuutta selittävät itsenäisesti vähäinen tyytyväisyys elämään, aleksitymiataipumus, vähäinen sosiaalinen tuki ja käänteisesti hyvä koulutus.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Risto Antikainen, Juha Haatainen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Juha Jääskeläinen, Heli Koivumaa-Honkanen, Vuokko Virtanen, Teijamari Laasonen-Balk, Johannes Lehtonen

Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

Antti Pönkä

Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva

Keskosten ravitsemus imeväisiässä

Lapsen ennenaikaisuuden aste vaikuttaa vastasyntyneen imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä kiinteän lisäruokinnan aloittamisikään. Tämän tutkimuksen mukaan keskosia imetettiin harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisia lapsia. Alle 33:n sikiöviikon iässä syntyneillä keskosilla oli yleisimmin jokin vaikea-asteinen ruokintaongelma imeväisiässä. Nämä pienet keskoset saivat kiinteää lisäruokaa 1-2 kuukautta suositusikää myöhemmin. Ruokavalion monipuolistaminen voidaan pienillä keskosilla siirtää myöhemmäksi, jotta suun seudun motoriikka ehtisi kehittyä. Keskosten äidit tarvitsevat yksilöllistä ja tehostettua imetysohjausta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Sari Räisänen, Outi Nuutinen, Kirsti Heinonen, Marja Kalavainen

Psykosomaattiset oireet psykiatrisilla potilailla

Psykosomaattiset oireet osoittautuivat yleisiksi psykiatrisilla potilailla KYS:n psykiatrian klinikassa tehdyssä tutkimuksessa. Masennuspotilaista lähes puolella oli runsaasti psykosomaattisia oireita, neuroosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaista runsaalla kolmanneksella ja skitsofreniaa sairastavista neljäsosalla. Runsas psykosomaattinen oireilu oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä riippumatta psykiatrisesta diagnoosista. Tyytymättömyys elämään, vähäinen sosiaalinen tuki ja huono subjektiivinen terveydentila olivat yhteydessä runsaampaan psykosomaattiseen oireiluun. Runsaasti psykosomaattisesti oireilevat olivat myös muita masentuneempia psykiatrisesta diagnoosista riippumatta. Psyykkisesti oireilevien potilaiden psykosomaattinen reagointi ilmentää tavallista huonompaa psykososiaalista selviytymistä. Jos psykiatrisella potilaalla esiintyy runsaasti psykosomaattisia oireita, on syytä arvioida uudelleen potilaan kliininen tila ja hoitolinjat.

Mari Hautaniemi, Jukka Hintikka, Vuokko Virtanen, Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki