Resistenssihaasteet laajenevat

Sairaalainfektioiden aiheuttajina suurin ongelma ovat vielä nykyään grampositiiviset bakteerit, mutta uusia haasteita on tulossa gramnegatiivisten bakteerien moniresistenteistä kannoista. Laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottaviin enterobakteerikantoihin on usein tarjolla enää karbapeneemiryhmän lääkkeitä, ja ensimmäiset niillekin resistentit ESBL-klebsiellat on tavattu. Myös panresistenttiä pseudomonasta on alkanut esiintyä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.11.2005 Kommentteja

Sankkeri palaamassa tautikirjoon?

Lymphogranuloma venereum eli ns. neekerisankkeri on yllättäen lisääntynyt Länsi-Euroopassa kupan ohella. Esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa tartuntoja on löytynyt homomiehiltä ja joukossa on runsaasti HIV-positiivisia, kertoi professori Timo Reunala Taysista Tartuntatautipäivillä. Suomessa ei neekerisankkeria ole tiettävästi lähiaikoina tavattu. Tämä Chlamydia trachomatis -bakteerin serotyyppien L1–L3 aiheuttama tauti hävisi jokseenkin kokonaan 1930-luvulla sulfan tultua käyttöön. Bakteeri tarttuu limakalvorikkoumista ja infektio voi olla alkuvaiheessa pitkään piilevä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.11.2005 Kommentteja

Terveydenhuollon työperäiset infektiot yhä harvinaisia

Kroonisten virusinfektioiden, kuten HIV-infektion ja hepatiittien, kantajien määrä on Suomessakin kasvanut, mutta huoli työperäisten tartuntojen yleistymisestä terveydenhuollossa ei ole käynyt toteen. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta työtapojen turvallisuuden parantuminen, toisaalta infektioiden kantajien parantunut hoito. Altistustilanteita kuitenkin sattuu.

Marianne Jansson

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 45/2005 Kommentteja

Resistenssihaasteet laajenevat

MRSA-epidemiat ja niiden torjuntatoimet ovat Suomessakin tulleet osaksi sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten arkea. Näiden sairaalabakteerien ei ole uskottu leviävän laitosten ulkopuolella, mutta epidemiologia on muuttumassa. MRSA-löydöksiä on eri puolilta maailmaa todettu henkilöiltä, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa. Nämä ns. CA-MRSA-kannat eivät yleensä ole olleet moniresistenttejä kuten sairaaloiden kannat, vaan useimmiten vastustuskyky on kohdistunut vain beetalaktaameihin ja joihinkin muihin antibioottiryhmiin. Epidemioitakin ne ovat eräissä maissa aiheuttaneet mm. varuskunnissa, lapsilla, synnyttäneillä, kamppailu-urheilijoilla, vankiloissa, huumeidenkäyttäjillä, HIV-positiivisilla ja mieshomoseksuaaleilla. Kosketustartunta on todennäköisin leviämistie. Tavallisin kliininen ilmentymä on ollut furunkuloosi, kertoi infektiolääkäri Janne Laine Taysista Tartuntatautipäivillä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 45/2005 Kommentteja

Sankkeri palaamassa tautikirjoon?

Lymphogranuloma venereum eli ns. neekerisankkeri on yllättäen lisääntynyt Länsi-Euroopassa kupan ohella. Esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa tartuntoja on löytynyt homomiehiltä ja joukossa on runsaasti HIV-positiivisia, kertoi professori Timo Reunala Taysista Tartuntatautipäivillä. Suomessa ei neekerisankkeria ole tiettävästi lähiaikoina tavattu. Tämä Chlamydia trachomatis -bakteerin serotyyppien L1-L3 aiheuttama tauti hävisi jokseenkin kokonaan 1930-luvulla sulfan tultua käyttöön. Bakteeri tarttuu limakalvorikkoumista ja infektio voi olla alkuvaiheessa pitkään piilevä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 45/2005 Kommentteja

Rintakehälle sädehoitoa saaneiden ei pitäisi tupakoida

Rintasyövän leikkauksen jälkeen annettava sädehoito estää tehokkaasti paikallisia uusimia, mutta saattaa joskus vaurioittaa sydäntä. Aiemmin ajateltiin, että tämä ongelma liittyi vain vanhanaikaisiin sädehoitotekniikoihin. Tanskalaisen ryhmän tulokset, joka esitettiin Pariisissa viime viikolla suuressa eurooppalaisessa syöpäkokouksessa, viittaavat kuitenkin siihen, että erityisesti vasemmalle puolelle rintakehälle annettu sädehoito lisää sydäntapahtumien (infarkti, angina pectoris ja sydämen vajaatoiminta) vaaraa edelleen. Retrospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 4 368 vähintään kymmenen vuotta sitten rintasyövän sairastanutta potilasta.

Päivi Hietanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 45/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030