Avo- ja laitoshoidon rajanvetokiistaa selvitellään

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä on syntynyt kiistaa siitä, mikä on avohoitoa ja mikä laitoshoitoa. Kun tavoitteena on ollut kunnallisen laitoshoidon vähentäminen, asiakkaita on siirretty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palveluratkaisuihin, mm. palveluasuntoihin ja yksityisiin palvelukoteihin. Kuntien ja Kelan välille on kuitenkin syntynyt erimielisyyttä välimuotoista palvelua käyttävän henkilön oikeudesta sairausvakuutusetuuksiin, kuten lääkekorvauksiin. Kela on joillakin paikkakunnilla tulkinnut palvelukoteihin siirretyt asiakkaat laitospotilaiksi ja evännyt heiltä sairausvakuutusetuudet.

Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Pohjolan pahin lääkärityöttömyys Suomessa

Suomessa on selvästi enemmän työttömiä lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa, ilmenee pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisestä tilastoesitteestä Läkarfakta 1994. Vuoden alussa Suomessa oli 615 työtöntä lääkäriä, Ruotsissa 568, Tanskassa 100, Norjassa 17 ja Islannissa ei yhtään. Norja on Pohjoismaista ainoa, jonka syrjäseuduilla on vielä lääkäripulaa. Norjan avoimista työpaikoista löytyy tietoja paitsi lääkärilehdistä myös Suomen työvoimatoimistoista.

Sosiaalimenojen muutokset jyrkkiä 90-luvulla

Suomen valtion terveydenhuoltomenot pienenivät vuonna 1992 reaalisesti 4 % edellisen vuoden tasosta, kun taas työttömyysmenot kasvoivat 67 %. Sosiaalimenojen yhteissumma, 175,2 miljardia markkaa, oli reaalisesti 7,4 % suurempi kuin vuonna 1991; osuus bruttokansantuotteesta oli 36,8 % ja runsaat neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaaliturva Suomessa 1992 sisältää tilastoja sosiaalimenoista ja niiden rahoituksesta vuosina 1980-92.

Työterveyshuollon korvauksista muutosesitys

Helmikuun alkupuolella työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättäneen työryhmän ehdotukset ovat edenneet nopeasti eduskuntakäsittelyyn. Muistion vastaanottanut ministeri Jorma Huuhtanen asetti tavoitteeksi, että uusi korvausjärjestelmä saadaan käyttöön ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys työterveyshuollon korvausten muuttamisesta annettiin eduskunnalle 27. toukokuuta.

LYV-toimikunta vetosi Jorma Huuhtaseen

WHO on kysynyt Haagin kansainvälisen oikeusistuimen mielipidettä ydinaseiden käytön laillisuudesta. Aloitteentekijöitä asiassa ovat Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -liike ja muut kansainväliset rauhanjärjestöt, jotka pyrkivät saamaan ydinaseiden käytön julistetuksi laittomaksi. Haagin kansainvälinen oikeusistuin on pyytänyt 10.6.94 mennessä eri maiden viranomaisia ilmaisemaan näkemyksensä siitä, onko ydinaseiden käyttö oikeudellinen ja terveydellinen kysymys.

Ammattitaudit vähenivät

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna kaikkiaan 7 006 ammattitautia eli 13 % vähemmän kuin vuonna 1992. Talouslama ja työllisten määrän vähentyminen eivät Työterveyslaitoksen arvion mukaan yksinään selitä lukumäärän laskua; myös tautien suhteellinen määrä pieneni 37:stä 34:ään 10 000:ta työllistä kohti. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta vuoden 1993 ammattitautitilastosta.

Laatupolitiikan periaatteet koottu

STAKESin asettama terveydenhuollon laatuneuvosto on laatinut terveyden laatupolitiikka-asiakirjan, jolla on tarkoitus ohjata palvelujen tuottajia, viranomaisia ja järjestöjä systemaattiseen laadun kehittämiseen. Asiakirjaan on koottu yleiset suuntaviivat ohjaamaan laatupolitiikkaa kaiken kokoisissa terveydenhuollon yksiköissä. Jokainen laitos voi kuitenkin itse päättää, miten laatua ryhdytään käytännössä kehittämään, totesi laatuneuvoston pj. Veikko Mäkelä.

Yrittäjille omat työttömyyskassat

Yrittäjien ansioturvatyöryhmä ehdottaa yrittäjien työttömyyskorvausten järjestämistä vapaaehtoisen vakuutuksen pohjalta. Yrittäjien työttömyyskassoihin liittyvät ammatin- ja elinkeinonharjoittajat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan samaan tapaan kuin palkansaajat. Vielä ei yrittäjille ole olemassa omia työttömyyskassoja, mutta tämän vuoden aikana ratkaistaan esimerkiksi yksityislääkärien työttömyysturvan järjestelyt. Lääkärien työttömyyskassasta ovat saaneet korvausta vain palkansaajina toimineet Lääkäriliiton jäsenet.

Yrittäjävalmennusta lääkäreille

Lääkäriliitto ja Fennomed järjestivät yhteistyössä Helsingin Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuskeskuksen kanssa toukokuun alussa kahden viikon kestävän yrittäjävalmennuskurssin. Kurssi oli tarkoitettu ensisijaisesti nuorille työttömille tai työttömyysuhan alaisille lääkäreille. Kurssin aikana 15 osanottajaa laativat liiketoimintasuunnitelmaharjoituksen. Toimintamuotoina olivat eri alojen asiantuntijoiden alustukset, ryhmäkeskustelut ja harjoitukset. Kurssin aikana pyrittiin mahdollisimman monipuolisesti kartoittamaan yrittäjyyttä lääkärin tehtävissä ja myös lääkärien perinteisten toimintamuotojen ulkopuolella. Lisäksi kurssin jälkimmäinen puolisko sisälsi mm. kustannus- ja kannattavuuslaskentaa, kirjanpitoa ja markkinointia, mitkä ovat lääkärikoulutuksen saaneille täysin uusia osioita. Kurssin järjestäminen sisältyy yhtenä elementtinä Lääkäriliiton työttömyyden hoidon periaateohjelmaan. Kurssin saama vastaanotto oli hyvin myönteinen ja se uusittaneen jatkossa. (HH)

Pään ja kasvojen "kuvanveistokirurgiaa"

Kallon luutumishäiriöiden hoidossa on neurokirurgin rinnalla työskentelevällä plastiikkakirurgilla suuri merkitys. Vaikeita epämuo-dostumia voidaan korjata kranio-maxillo-fasiaalisella kirurgialla, jossa muotoillaan pään ja kasvojen luustoa sahaamalla ja kiinnittämällä kappaleita levyin ja ruuvein. "Kuvanveistokirurgiaksikin" kutsuttua menetelmää alettiin käyttää 1960- ja 70-luvuilla vaikeiden synnynnäisten epämuodostumien hoidossa. Se on erityisesti parantanut kasvojen yläosan korjausmahdollisuuksia, johon aiemmin on ollut käytössä lähinnä peitemenetelmiä.

Lääkäriliitto: Erikoistumisvirkoja ei saa lakkauttaa

Erikoistumista ei tulisi hankaloittaa hallinnollisilla järjestelyillä, vaikka spesialistipula onkin jo poistunut, toteaa Lääkäriliitto erikoislääkärien koulutustarvetta vuoteen 2010 pohtineen STM:n työryhmän mietinnöstä. Nykyistä koulutuskapasiteettia ei saa suunnittelemattomasti supistaa, sillä erikoislääkärien koulutustarpeen arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenellä. Liikakoulutusta tulisi liiton mielestä kuitenkin varoa erityisesti sairaalasidonnaisilla korkeaa teknologiaa vaativilla aloilla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030