Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun

Ikäihmisten toimintakyvyn, terveyden ja elämänlaadun ylläpitäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen Sydänpiiri järjesti vuosina 1999 ja 2000 sepelvaltimotaudin sekundaari- ja tertiaaripreventioon tähtäävän neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa kuvataan ohjelman vaikutukset iäkkäiden sepelvaltimotautia sairastavien terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marika Salminen - Tero Vahlberg - Raimo Isoaho, Harri Sintonen - Seppo Verronen - Sirkka-Liisa Kivelä

Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve

Liikunnasta on selkeää hyötyä monien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Terveydenhuolto tavoittaa myös fyysisesti passiiviset henkilöt eli ne, joille liikunnasta olisi eniten hyötyä. Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien toteuttamaa liikuntaneuvontaa sekä väestön suhtautumista siihen.

Timo Ståhl - Katja Borodulin - Santero Kujala - Pekka Jousilahti

Piikkihuumeiden käyttäjät Riski-tutkimuksessa Buprenorfiinin pistäminen yleistynyt huumeiden sekakäytössä

A-klinikkasäätiön koordinoima Riski-tutkimus käynnistettiin poikkileikkaus- ja seurantatiedon saamiseksi terveysneuvontapisteissä asioivista piikkihuumeiden käyttäjistä.

Airi Partanen - Pekka Holmström - Antti Holopainen - Riikka Perälä

Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä.

Riitta Valtonen - Timo Ahonen - Paula Lyytinen

Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1982-1997

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt Suomessa 1960-luvulta lähtien. 1970-luvulla 35-64-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen voitiin selittää kokonaan kolesterolitason ja verenpaineen laskulla sekä tupakoinnin vähenemisellä. 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon riskitekijät ja uudet kardiologiset hoidot selittävät 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä vuosina 1982-1997.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa - Matti Ketonen

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoitotulokset paranemassa

Kohonneen verenpaineen vaarat tunnetaan ja tehokkaita lääkkeitä on tarjolla, mutta vain osa lääkitystä käyttävistä on hyvässä hoitotasapainossa.

Päivi Meriranta - Ilkka Tikkanen - Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Psykodynaamisesti suuntautunut psykoterapia masennuspotilaiden kuntoutuksessa

Julkisessa terveydenhuollossa toteutetun psykodynaamisen psykoterapian vaikuttavuutta on arvioitu niukasti.

Pirjo Saarinen - Kirsi Honkalampi - Anja Peiponen, Pasi Ahola - Juha Jääskeläinen - Heimo Viinamäki

Masennuspotilaiden elämänhallinta, toipuminen ja työkyky

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden elämänhallinnan tunnetta koskevan koherenssikäsityksen, itsetunnon, pystyvyyden tunteen ja toiveikkuuden yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen.

Raimo Raitasalo - Jouko K. Salminen - Simo Saarijärvi - Tuula Toikka

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat Suomessa vuosina 1983-1997

WHO:n alulle panema MONICA-aivohalvausrekisteri käynnistyi 1980-luvun alussa seuraamaan aivohalvauksen käyttäytymistä väestötasolla eri puolilla maailmaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuutta, kuolleisuutta ja kohtaustappavuutta Turussa ja Kuopion alueella 15-vuotisen tutkimusjakson ajalta 1983-1997 sekä aivohalvauksen alatyyppejä 10-vuotisjaksolla 1988-1997 analysoidaan tässä tutkimuksessa.

Juhani Sivenius - Jaakko Tuomilehto - Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo - Cinzia Sarti - Jorma Torppa - Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen - Aapo Lehtonen - Veikko Salomaa

Epäillyt torjunta-ainemyrkytykset Suomessa Yhteydenotot Myrkytystietokeskukseen kesällä 2002

Torjunta-aineille voidaan altistua työssä, kotitarveviljelyssä ja kotona. Myös lapset voivat altistua torjunta-aineille. Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin tuhat torjunta-aineisiin liittyvää kyselyä.

Milja Mäkinen - Terhi Lampinen - Marju Tammelin, Kirsi Kyrkkö - Kalle Hoppu - Markku Seuri

Leikkauksella hoidettujen sydänlastenennuste

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta, joista suurin osa on hoidettavissa leikkauksella. Leikkausten pitkäaikaistulosten selvittämiseksi on perustettu tutkimusrekisteri, johon on kerätty kaikki Suomessa tehdyt lasten sydänleikkaukset.

Heta Nieminen - Eero Jokinen - Heikki Sairanen

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Rytmihäiriölääkkeiden osoittauduttua teholtaan riittämättömiksi on katetriablaation merkitys eteislepatuksen hoidossa korostunut.

Tuomas Ahvenvaara - Paavo Uusimaa, Heikki V. Huikuri - M.J. Pekka Raatikainen

Selkäydinstimulaatio - vaikean neuropaattisen kivun hoitovaihtoehto

Pysyvä selkäydinstimulaattori on asennettu Töölön sairaalan neurokirurgian klinikassa yli sadalle neuropaattisesta kivusta kärsivälle potilaalle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida retrospektiivisesti vuosina 1978-2002 stimulaatiohoidon arviossa käyneiden ja pysyvän stimulaattorin saaneiden potilaiden nykyinen kivunhoito, toimitakykyisyys ja elämänlaatu.

Nora Leinonen - Maija Haanpää - Juha Pohjola - Harri Sintonen - Juha Hernesniemi - Eija Kalso

Lasten vakavat pneumokokki-infektiot - kuinka vakavia?

Osa pneumokokki-infektioista on paikallisia, kuten akuutti otiitti, osa taasyleistyneitä tauteja. Erityisesti lapsilla niiden vakavuus ei ole suorassa suhteessa positiiviseen viljelylöydökseen niin kuin aikuisten pneumokokkitartunnoissa ja esimerkiksi meningokokki-infektioissa.

Elina Koskikallio - Eeva Salo - Tarja Kaijalainen - Heikki Peltola

Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä - tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa

Yleisin alaraaja-amputaation syy on kriittinen iskemia, johon usein liittyy diabetes. Omatoimisesti selviytyvälle potilaalle tehdään sääri- tai reisiamputaatio vain, jos raajaa ei voi pelastaa verisuonikirurgisella ohitusleikkauksella.

Elina Eskelinen - Eeva-Maija Hietala - Henrik Sell - Leena Kauppila, Ilkka Mäenpää - Juha Pitkänen - Päivi Salminen-Peltola - Suvi Leutola, Antti Eskelinen - Aarne Kivioja - Erkki Tukiainen - Asko Lukinmaa, Peter Brasken - Mauri Lepäntalo

Joka kolmannella naisopiskelijalla genitaalien papilloomavirusinfektio

-Genitaalien papilloomavirusinfektioiden esiintyvyys on korkea. Papilloomavirukset (HPV) ryhmitellään ns. pienen riskin tai suuren riskin viruksiin sen mukaan, onko niillä yhteyttä kohdunkaulan syöpään ja sen välittömiin esiasteisiin. Selvitimme HPV-infektioiden esiintyvyyttä pääkaupunkiseudun naisopiskelijoiden keskuudessa.

Eeva Auvinen - Marja Niemi - Christian Malm - Robert Zilliacus, Anu Trontti - Rita Fingerroos - Matti Lehtinen - Jorma Paavonen

Tyypin 2 diabeetikkojen liikuntaneuvonta perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla

-Liikunta on osa tyypin 2 diabeetikon hoitoa. Toistaiseksi tiedetään vähän, miten terveydenhuollon henkilökunta antaa liikuntaneuvontaa.

Marita Poskiparta - Kirsti Kasila - Tarja Kettunen - Päivi Kiuru

Välilevytyrän leikkausmenetelmien vertailu ja potilaan kuntoutuminen

-Lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus on hyvin yleinen toimenpide. Leikkaukseen liittyy kuitenkin huomattava määrä yksityiskohtia, joita ei ole tarpeeksi tutkittu. Muun muassa leikkauksessa poistettavan välilevymassan määrää ja selän käyttöä leikkauksen jälkeen ei ole selvitetty tieteellisesti riittävän hyvin.

Raimo Niskanen - Martti Soiva - Jussi Haapala - Olli Korkala

Veren glukoosipitoisuuden jatkuvaseuranta tyypin1diabeteksen hoidossa

-Veren glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta on diabeteksen hoidon uusimpia edistysaskelia. Jatkuva seuranta on tarkoitettu sellaisiin diabeteksen hoidon ongelmatilanteisiin, jotka eivät muuten ratkea. Menetelmän ongelmista ja rekisteröinnistä mahdollisesti saatavasta hyödystä on toistaiseksi niukasti tutkimuksia.

Tiia Virtanen - Hanna Laine - Tapani Rönnemaa

Gammakuvauksen merkitys lisäkilpirauhasadenooman paikantamisessa

-Gammakuvauksen diagnostista tarkkuutta yksittäisten adenoomien preoperatiivisessa paikantamisessa on pidetty varsin hyvänä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää kuvauksen osuvuutta hyperparatyreoosia sairastavilla, leikkauksella hoidetuilla potilailla.

Katri Hellsten - Hanna Mussalo - Esko Vanninen, Esko Alhava - Leo Niskanen