Leikkauskuolleisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa

Leikkauksia tehdään nykyään yhä huonokuntoisemmille potilaille, joiden perussairaudet lisäävät riskiä menehtyä leikkaukseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin leikkauskuolleisuuden yleisyyttä ja syitä. Seuranta-aika oli yksi vuosi. Leikkauskuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta oli 311 potilasta (1,4 %), joista 115:lle tehtiin ruumiinavaus. Yleisin peruskuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja yleisimmät välittömät kuolinsyyt olivat sydäninfarkti, keuhkoembolia, verenvuoto ja keuhkokuume. Lääketieteellisen toimenpiteen aiheuttamat kuolemat olivat erittäin harvinaisia.

Noora Halme, Pekka J. Karhunen, Päivi Annila

Haiman pään poistoleikkausten keskittäminen vaatii ohjaavia toimia

Haiman pään poistoleikkaukseen, ns. Whippleen, liittyy merkittävä leikkauksen jälkeinen kuoleman riski, joka pienenee sairaala- ja kirurgikohtaisten leikkausmäärien kasvaessa. Suomessa tehdään eri tyyppisissä sairaaloissa 0,5-26 haiman pään poistoleikkausta vuodessa. Sairaaloille osoitetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että leikkausten keskittymistä on viime vuosina jonkin verran tapahtunut ja samalla sairaalakuolleisuus on pienentynyt. Vaikka keskittämisen edut tunnetaan hyvin, asenteet estävät merkittävän vapaaehtoisuuteen perustuvan lisäkeskittymisen. Leikkauksen jälkeisen kuolleisuuden väheneminen ei jatku ilman ohjaavia toimia.

Isto Nordback, Sari Räty, Juhani Sand

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Sairaalan sisäiset elvytykset OYS:ssa

Oulun yliopistollisen sairaalan sisäiset elvytykset analysoitiin ajalta 1994-1998. Tuona aikana käytössä ollut elvytyskaavake tarjosi vain muutaman Utsteinin-menetelmän vaatiman muuttujan, ja kaavakkeet olivat vaillinaisesti täytettyjä. Alkurytmi selvisi vain 43 % kaavakkeista. Defibrilloiduilla potilailla, joilla viive ensimmäiseen defibrillaatioon oli alle 4 minuuttia, spontaani verenkierto palautui 42 %:lla. Viiveen ollessa yli 8 minuuttia verenkierto palautui vain 10 %:lla. Eniten elvytyksiä tapahtui osastoilla, joissa elvytysvalmius oli heikoin.

Jarkko Huusko, Matti Martikainen, Juhani Valkama, Tero Ala-Kokko

Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin?

Terveyspoliittisessa keskustelussa väitetään usein, että hoitotulokset ovat parempia suurissa hoitoyksiköissä. Tutkimustieto ei kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan suurtuotannon parempia hoitotuloksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden määrä ei ollut yhteydessä huonompaan tai parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Keskittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan muiden skaalaetujen, kuten kustannusten vuoksi. Aineisto koottiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Kuolinsyyrekisteristä ja erikoissairaanhoidon Benchmarking-tietokannasta.

Pekka Rissanen, Reijo Sund, Miika Linna, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Rousi, Isto Nordback

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Sydäninfarktin liuotushoidon viiveet taajamassa ja haja-asutusalueella

Sydäninfarktiin sairastuvalle liuotushoidon varhainen aloittaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon lääkärijohtoinen ensihoitoryhmä lyhensi liuotuksen aloittamisen viivettä verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Potilaan luo viedyn liuotushoidon arvioitiin lyhentäneen liuotushoidon viivettä kaupunkialueella keskimäärin 73,5 minuuttia, maaseudulla ja saaristossa liuotusviiveiden erotukseksi tuli keskimäärin 120,0 minuuttia. Ambulanssin ajoaika ei ole taajamissa merkittävä tekijä, vaan suurimmat viiveet syntyvät rintakipupotilaan tilan arvioimisesta, rintakivun ensihoidosta, potilaan siirtämisestä kerrostaloasunnosta ambulanssiin sekä sairaalansisäisestä liuotusviiveestä.

Markku Luukkanen, Teemu Elomaa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Janne Reitala

Varhainen verenkiertofysiologian yhteisopetus lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille

Eri ammattiryhmien osaamistasoon tutustuminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien voisi edistää paitsi omaa oppimista, myös tulevan lääkärin valmiuksia moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä ensimmäisen lukuvuoden aikana toteutettu lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteinen verenkiertofysiologian harjoitustyö osoitti, että moniammatillisen asiantuntemuksen käytön ja yhteistyön käytännön harjoituksessa koettiin tehostavan opiskelua sekä sisällöllisesti että asenteellisesti.

Pekka Kääpä, Jaakko Kytölä, Susanna Vierre, Päivi Erkko, Kirsti Ellonen

Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen

Terveyskeskuksen konsultoivan psykiatrin potilaiden mielenterveyden häiriöt

Vantaalaisella terveysasemalla kartoitettiin psykiatriseen konsultaatioon lähetettyjen potilaiden mielenterveysoireita, psykiatrisia sairauksia ja psykososiaalista tilannetta. Konsultaatiopotilailla oli runsaasti psykiatrista oheissairastamista, alkoholin riskikulutusta, työttömyyttä ja lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Masennus oli tavallisin konsultaatiopyynnön syy, se oli usein keskivaikeaa ja toistuvaa. Yli puolet potilaista saattoi jatkaa pelkästään oman lääkärinsä hoidossa konsultaation tuella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja yhteistyön suunnittelussa tällaiset potilaat ovat haaste.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen

Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö

Ruoansulatuskanavan monet oireet ja maito

Maito aiheuttaa oireita osalle suomalaisista aikuisista. Usein kaikki aikuisten maidosta saamat oireet yhdistetään laktoosi-intoleranssiin, mutta kirjallisuudessa on viitteitä siitä, että maidon aiheuttamat ongelmat aikuisilla eivät aina johdukaan laktoosista. Haastattelututkimuksessa aikuiset saivat maidosta lähinnä ruoansulatuskanavan oireita. Oireiden ilmaantuminen ja kesto vaihtelivat paljon. Maidosta oireilevilla oli runsaasti oireita muistakin ruoka-aineista. He käyttivät maitovalmisteita vähemmän kuin oireettomat, joskin useimmille maidosta oireita saaville sopii kuitenkin jokin maitovalmiste.

Hanna Lagström, Outi Pynnönen-Polari, Raija Tukkinen

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa

Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137-157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.

Janne Martikainen, Markus Färkkilä, Mikko Kallela

Oikaisu artikkeliin: Olkaluun yläosan murtuma

SLL:n numeron 2/2003 sivuilla 155-61 olleessa artikkelissa: Pajarinen J, Björkenheim JM. Olkaluun yläosan murtuma, oli kuvan 8 tilalla kuva 7 toistamiseen. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä ja julkaisemme ohessa (PDF) kuvan 8.

Lastenpsykiatristen osastopotilaiden psykososiaalinen selviytyminen aikuisiässä

Satakunnan keskussairaalassa lastenpsykiatrian osastotutkimuksissa tai -hoidossa vuosina 1982-85 olleiden lasten ja nuorten myöhempää selviytymistä tarkasteltiin rekisteritietojen perusteella vuonna 1998. Selviytyjiksi luokiteltiin entiset potilaat, jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä eivätkä rikosrekisterissä yli 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista eivätkä olleet olleet aikuispsykiatrisessa osastohoidossa. Heitä oli 57 % entisistä potilaista. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 21 % entisistä potilasta. Rikosrekisteri täysi-ikäisenä tehdyistä rikoksista oli 19 %:lla ja psykiatrisia sairaalahoitojaksoja aikuispsykiatrisella osastolla 26 %:lla potilaista. Rekisteriseurannalla saadaan selkeä, vaikkakin hyvin pelkistetty kuva entisten potilaiden yhteiskunnallisesta sopeutumisesta.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen

Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila