Pikkulasten suolan saanti

Suomalaiset aikuiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan ja lähes viisinkertaisesti yli fysiologisen tarpeensa. Lasten suolan saannista on tähän saakka ollut tietoja vain niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon 1-5-vuotiaat lapset saavat natriumia vuorokaudessa ja mistä ruoka-aineista natrium on peräisin. Kaikissa ikäryhmissä lasten natriumin saanti ylitti pohjoismaiset suositukset vähintään kaksinkertaisesti ja viisivuotiaiden suolan saanti ylitti jo aikuistenkin suositukset. Noin puolet natriumista oli peräisin ruoanvalmistuksessa lisätystä suolasta. Lapset saivat runsaasti natriumia myös maito- ja lihatuotteista sekä viljavalmisteista. Lasten natriumin saantiin tulee imeväisiän jälkeen kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, koska pysyvät ruokailu- ja makutottumukset alkavat muotoutua tässä iässä ja natriumin saanti tulisi saada kohtuurajoihin jo lapsuusiässä.

Katariina Kallio, Eero Jokinen, Terhi Puotsaari, Hanna Lagström, Soile Kotilainen, Ritva Seppänen, Jorma Viikari, Tapani Rönnemaa, Ilkka Välimäki, Olli Simell

Syöpäkivun hoito edelleen puutteellista Tutkimus syöpään kuolleiden potilaiden kipulääkityksestä Kymenlaakson keskussairaalassa vuosina 1991 ja 1994

Syöpäpotilaiden kivunhoidosta on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Ohjeista ja koulutuksesta huolimatta syöpäkivun hoito on ollut puutteellista. Syöpäkivun hoidon tason kriteerinä tilastoitu morfiinin lääketieteellinen kulutus on Suomessa erittäin vähäinen, ja esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kulutus on moninkertainen. Kun Kymenlaakson keskussairaalassa tarkasteltiin potilasasiakirjoista vuosina 1991 ja 1994 syöpään kuolleiden potilaiden saamaa kipulääkitystä, kävi ilmi, että kivunhoito oli jopa huonontunut aiemmasta. Sädehoito-osaston potilaiden kivunhoito oli selvästi paremmin kohdallaan kuin muiden osastojen.

Eero Vuorinen, Anssi Reponen, Anneli Vainio

Gastroskopia hyödyllinen tutkimus terveyskeskuksessa

Esofagogastroduodenoskopia (gastroskopia) on nykyisin ensisijainen tutkimus ylävatsavaivojen selvittelyssä (1,2). Fiberoendoskooppien tultua käyttöön 60-luvulla gastroskopiatoiminta yleistyi meillä 70-luvulla sairaaloissa ja alkoi 80-luvulla myös perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai ostopalveluina (3,4). Avohoidon tutkimuksiin tulevat potilaat ovat vähemmän valikoituneita ja edustavat koko gastroenterologisten ongelmien kirjoa väestössä. Pääosalla heistä on kuitenkin erilaisia dyspepsioita (5,6).

Olavi Keyriläinen, Pentti Sipponen

Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho Popov, Erkki Tukiainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Peter Jungell, Leena Kivipelto, Pia Ehrnrooth, Anni Karma

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sopeutumisvalmennuskursseista ja kurssin jälkeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia koetussa psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä

Kuntoutuskursseilla on myönteinen vaikutus rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun. Kurssien vaikutuksia tutkittiin standardoitujen kyselylomakkeiden avulla ennen kurssia ja kolmen ja kahdentoista kuukauden kuluttua kurssista. Erityisesti masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua kuvastavissa mittareissa tapahtui paranemista vuoden aikana. Parhaimpana kurssin antina pidettiin tiedon saamista sairaudesta ja keskustelumahdollisuutta muiden rintasyöpäpotilaiden kanssa. Kirjoittajat eivät suosittele kursseille osallistumista heti sairauden toteamisen jälkeen, koska ensin pitää hoitaa akuuttiin vaiheeseen liittyvät ongelmat omassa hoitopaikassa.

Helena Hämäläinen, Harri Vertio, Jouko Lind, Jorma Järvisalo, Merja Kaitsaari

Rinomanometrian viitearvot - onko niitä?

Nenän tukkoisuuden mittaamiseen käytetään monissa korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä rinomanometria. Erimerkkisiä koneita markkinoidaan aktiivisesti ja niitä hankitaan yhä useampiin keskuksiin. Koska rinomanometrien mukana ei tule virtausvastusten viitearvoja, on syytä kysyä, ovatko tulokset vertailukelpoiset eri merkkisissä koneissa vai poikkeavatko ne toisistaan merkittävästi. Tätä selvitettiin HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa kahden eri valmistajan rinomanometrien tuloksia vertailemalla. Samaa yksikköä olevat arvot poikkesivat merkittävästi toisistaan, vaikka mitattiin samoja henkilöitä samassa istunnossa. Tulos osoittaa, että rinomanometria käytettäessä on saatuja mittausarvoja tarkasteltava suhteessa laitekohtaisiin viitearvoihin.

Seija Vento, Markku Simola, Henrik Malmberg

Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät

Kosteusvauriohomeiden aiheuttama ammattitauti todettiin 21:ltä Työterveyslaitoksessa tutkituista 142:sta vesivauriotyöpaikan työntekijästä. Kaikilla tutkimuksiin lähetetyillä työperäisen sairauden epäily kuitenkin oli oireiden ja altistumisen perusteella aiheellinen. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden ja sairauksien syntymekanismeista tiedetään toistaiseksi vähän. Valtaosa oireista näyttää olevan epäspesifisiä. IgE-välitteistä allergiaa niiden taustalta todetaan käytettävissä olevilla tutkimuksilla aniharvoin.

Aarne Laakkonen, Helena Keskinen, Henrik Nordman, Helena Nousiainen, Maija Hytönen, Brita Grenquist-Nordén, Matti Tuppurainen, Outi Tupasela

Kuntoutusohjelma vaikeahoitoisessa tinnituksessa

Idiopaattinen tinnitus on yleinen oire, joka jossain vaiheessa elämää vaivaa jokaista ihmistä. Noin 0,2 %:lla vaivasta kehittyy hankala, koko elämää varjostava ongelma. Taudin voimakkaan subjektiivisen luonteen sekä siihen liittyvien monien liitännäisoireiden vuoksi kyseessä on myös lääkärille hankalasti käsiteltävä vaiva. Vaikka erilaiset kuntoutusmenetelmät kuten rentouttavat terapiat, akupunktio, hypnoosi ja musiikkiterapia koetaan positiivisesti, hyvin harva potilas haluaa niihin hakeutua omaehtoisesti, kuten tekemässämme selvityksessä kävi ilmi. Tämän vuoksi lääkärinkin on vaikea näitä suositella tinnitusoireen hoitoon. Sen sijaan potilaat hyötyvät selvästi vakavien tautien poissulkuun tähtäävistä tutkimuksista, runsaasti informaatiota sisältävästä asiallisesta opastuksesta sekä vertaistuesta, jota tarjoaa esim. kehittymässä oleva valtakunnallinen tinnitusyhdistystoiminta.

Esa Laurikainen, Reijo Johansson, Eero Akaan-Penttilä

Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad

Uuden polven D-dimeeritutkimukset syvän laskimotukoksen diagnostiikassa

Syvän laskimotukoksen toteaminen on monella tapaa ongelmallista: kliininen diagnoosi on epäluotettava eikä tavanomaisista laboratoriokokeista ole apua (1). Potilaan hoidosta sekä hoitamatta jättämisestä voi aiheutua henkeä uhkaavia komplikaatioita. Laskimokuvaus on työläs ja kallis, ja siitäkin voi aiheutua komplikaatioita. Kaikututkimuksessa jää merkittävä osa säären alueen tukoksista havaitsematta (2,3).

Auvo Rauhala, Pia Kivelä, Mari-Anne Vaittinen

Jäänhoitokoneen aiheuttama altistuminen ilman epäpuhtauksille Helsingin jäähallissa

Jääkiekko-ottelun aikana Helsingin jäähallissa mitatut ilman hiilimonoksidi-, typpidioksidi- ja hiilivetypitoisuudet olivat selvästi suurentuneet. Jäänhoitokoneen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet olivat jopa suuremmat kuin ruuhkaisimmilla Helsingin kaduilla. Kolmen katsojan ja kolmen pelaajan hiilimonoksidialtistusta seurattiin ennen ottelua ja sen jälkeen otetuista verinäytteistä. Jääkiekko-ottelun aikana veren karboksihemoglobiinipitoisuus kaksinkertaistui, mikä vastaa sen pitoisuutta tupakoivilla henkilöillä. Yhdellä kuudesta tutkitusta havaittiin vähäinen veren bentseenipitoisuuden suureneminen.

Antti Pönkä, Ismo Syvähuoko, Risto Kostiainen

Tunneloitava keskuslaskimokatetri hemodialyysin veritienä

Riittävä verenvirtaus saavutetaan hemodialyysihoidossa tavallisesti arteriovenoosisen fistelin tai keinosuonista tehdyn siirteen avulla. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai pysyvän veritien toimintahäiriön yhteydessä käytetään vena subclaviaan tai vena jugularikseen asennettua keskuslaskimokatetria. Keskuslaskimokatetreihin liittyviä ongelmia, varsinkin infektioita, on pyritty vähentämään kehittämällä ihon alle tunneloitavia katetrimalleja, jotka on aluksi otettu käyttöön pitkäaikaisessa laskimoruokinnassa ja solunsaalpaajahoidossa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunneloitavia keskuslaskimokatetreja on käytetty hemodialyysihoidossa vuodesta 1991. Viiden vuoden kokemukset puoltavat tätä käytäntöä silloin, kun toimivaa pysyvää veritietä ei voida rakentaa.

Marja Miettinen, Hannu Kokki, Erkki Lampainen, Risto Ikäheimo

Turun keski-ikäisen väestön sairastuvuus ja kuolleisuus sydäninfarktiin vuosina 1972-1992

Sepelvaltimotautikohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät 70- ja 80-luvuilla Turun keski-ikäisessä väestössä, kuten koko Suomessa ja muissa WHO:n MONICA-tutkimuksen väestöissä. Sydäninfarktin ilmaantuvuus pieneni Turussa miehillä 55 % ja naisilla 62 %, miesten sydäninfarktikuolleisuus 66 % ja naisten 81 %.

Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Anu Mononen, Tapio Vuorenmaa, Jorma Torppa, Ilmo Parvinen

Allergiaa paratertiäärisestä butyylikatekolista (PTBC)

Paratertiääristä butyylikatekolia (PTBC) käytetään mm. kumi-, maali- ja polttoaineteollisuudessa. Allergeenina se on harvinainen. Vuosina 1974-95 Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa tutkittiin kahdeksan potilasta, jotka olivat herkistyneet PTBC:lle. Heistä vain kaksi altistui työssään PTBC:lle. Heillä todettiin lappukokeissa allergiset reaktiot myös paratertiääriselle butyylifenoliformaldehydihartsille ja paratertiääriselle butyylifenolille. Neljä potilaista herkistyi PTBC:lle lapputestin seurauksena. PTBC osoittautui melko voimakkaaksi aktiiviherkistymisen aiheuttajaksi. Tämän vuoksi Työterveyslaitoksessa käytettävän lapputestiaineen PTBC-pitoisuutta on vähennetty 1 %:sta 0,25 %:iin. Aktiiviherkistymisvaaran vähentämiseksi PTBC:n lapputestauksissa suositellaan yleisesti käytettäväksi aiempaa pienempää testiainepitoisuutta.

Minna Kostiainen, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Hysteroskooppinen myooman poisto

Noin 15 % kohdun lihaskasvaimista sijaitsee kohtuontelossa tai sen limakalvon alla. Tällainen myooma aiheuttaa tavallisesti runsaita kuukautisvuotoja. Kohtuontelon tähystyksessä tapahtuva myooman poisto on käypä hoito naisille, jotka haluavat säilyttää raskausmahdollisuuden. TAYS:ssa hoidettiin tällä menetelmällä 25 potilaan lihaskasvain. Toimenpide yleensä onnistui hyvin, mikäli myoomasta yli puolet oli kohtuontelon puolella, mutta vain kolmasosalla niistä, joilla lihaskasvain oli pääosin kohdun seinämässä. Kuukautisvuoto väheni valtaosalla potilaista toimenpiteen jälkeen. Hedelmällisyyttä toimenpide ei parantanut. Kohdun poistoleikkaus tehtiin myöhemmin kahdelle potilaalle, toisella heistä oli lihaskasvaimen pahanlaatuinen leiomyosarkooma. Kokemukset korostavat huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa myooman koon ja sijainnin määrittämistä ennen toimenpidettä.

Kari Nieminen, Pentti K. Heinonen

Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Alle 5-vuotiaiden lasten laktoosi-intoleranssi on harvinainen

Alle viisivuotiailla lapsilla lehmänmaidosta johtuvien vatsavaivojen syynä on useimmiten maitoallergia, joka valtaosassa tapauksista paranee leikki-iässä. Harvemmin maitoon liittyvät vaivat johtuvat muun sairauden, kuten keliakian aiheuttamasta ohutsuolen nukan vauriosta, joka vähentää ohimenevästi laktaasiaktiivisuutta. Pienillä lapsilla ei yleensä esiinny ensimmäisten ikävuosien aikana primaaria laktoosi-intoleranssia, lukuun ottamatta harvinaista synnynnäistä laktaasin puutetta.

Sirpa Räsänen, Anneli Martikainen, Timo Örmälä, Kari Launiala

Ilmaantuvuuden, uusintakohtausten ja kohtausten tappavuuden muutosten osuus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksen tulokset

Suomessa toimivat osana FINMONICA-projektia sydäninfarktirekisterit Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien sekä Turun ja Loimaan alueilla vuosina 1983-92. Rekistereihin kirjattiin tiedot jokaisesta näiden alueiden 25-64-vuotiaassa väestössä ilmaantuneesta sydäninfarktitapauksesta ja sepelvaltimotautikuolemasta. Infarktirekisteritutkimuksen lopulliset tulokset vahvistavat sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen tutkimusalueilla. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että kuolleisuuden vähenemiseen ovat eniten vaikuttaneet onnistuneet sekundääri- ja primääripreventiotoimet. Akuutin kohtausvaiheen kuolleisuuden pieneneminen jäi yllättävän vähäiseksi etenkin Itä-Suomessa, mutta Lounais-Suomessa se näytti kuitenkin vaikuttaneen merkittävästi kuolleisuuden vähenemiseen.

Veikko Salomaa, Heikki Miettinen, Kari Kuulasmaa, Matti Niemelä, Matti Ketonen, Tapio Vuorenmaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Harri Mustaniemi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä

Kohonneen verenpaineen seurannassa olevien 35-54-vuotiaiden turkulaisten elintavat

Kohonneen verenpaineen vuoksi pitkäaikaisseurannassa olevien terveystietoisuus on varsin hyvä, mutta se ei välttämättä välity elintapoihin, ilmeni tutkimuksessa, jolla selvitettiin keski-ikäisten, ilman lääkitystä toimeen tulevien ravinnonsaantia ja liikuntatottumuksia Turussa. Suolan käytön ja tyydyttyneen rasvan saannin sekä alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen ja täysjyvävalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön sekä liikunnan lisäämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka puolet tutkituista oli saanut terveysneuvontaa edeltäneen vuoden aikana, eivät sen vaikutukset näkyneet tutkittavien elintavoissa toivotulla tavalla. Terveydenhuollossa tulisi kokeilla ja kehittää tehokkaiksi todettuja ruokavalioneuvonnan ja liikunnan ohjauksen malleja, joita voitaisiin toteuttaa terveyskeskusten ryhmissä.

Antti Jula, Ritva Seppänen, Tuula Aaltonen