Yhteisön terveyttä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Lääkäriliitto järjesti 22.10. seminaarin, jossa pohdittiin lääkärien keinoja vaikuttaa yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Esillä olivat terveyden edistäminen neuvoloista ja kouluista lähtien aina työelämän pudotuspelissä syrjäytymisen ehkäisyyn. Seminaari oli tarkoitettu liiton perustaman Terveydeksi-verkoston jäsenille, johon kuuluu nykyisin noin 200 terveyskasvatuksesta kiinnostunutta lääkäriä.

Marit Henriksson

Miten sairaalalääkärin peruspalkka määräytyy?

Eräs lääkäri otti yhteyttä Lääkäriliittoon ja kysyi, miksi lääkärien Y-palkkataulukoita ei enää julkaista Lääkärilehdessä. Y-palkkataulukoista luovuttiin jo vuonna 1995 ja palkat määriteltiin entisiin palkkataulukkoihin pohjautuvina markkamääräisinä liukumina. Kunkin lääkärin palkka määräytyy tämän asteikon sisällä ensi sijassa tehtävien vaativuuden mukaan. Asteikon yläraja ei ole ehdoton, vaan se voidaan perustellusta syystä ylittää.

Marit Henriksson

Luottamuslääkäri auttaa hoidon käynnistämisessä

Lääkäriliitto on koonnut luottamuslääkäriverkoston, jonka tavoitteena on auttaa lääkäreitä hakemaan hoitoa erilaisissa terveyteensä liittyvissä ongelmissa. Selvitykset osoittavat, että lääkärit hoitavat huonosti itseään, tekevät töitä yli voimiensa eivätkä osaa hakea apua sairauksiinsa. Oma rooli lääkärinä ja epävarmuus tietosuojasta ovat usein esteenä tavanomaisten terveyspalvelujen käytölle.

Vaikeneminen vai vaientaminen

Viime aikoina on tiedotusvälineissä kommentoitu kahta HYKS:ssa sattunutta tapausta myös julkisuusasiana. Toinen koski Meilahden sydänkirurgeja ja toinen Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiakirurgiaa. Tiedotusvälineistä saamani käsityksen mukaan kummassakin tapauksessa työnantaja määräsi jonkinasteisen tiedotussulun tai -rajoituksen. Totta on tietysti se, että useimmat ongelmat tulee selvittää yksikön sisäisin toimin eikä lööppijulkisuus välttämättä helpota ratkaisujen löytymistä. Potilaita ja potilaiden omaisia eivät kuitenkaan sido johtosäännöt eikä vaitiolovelvollisuus, joten sairaanhoidon yksikkö ei voi koskaan toimia tiedotuksellisesti hermeettisessä tyhjiössä ja tokkopa olisi tarpeenkaan. Silloin kun media kiinnostuu jostakin teemasta - aiheesta tai aiheetta - olisi kuitenkin parempi tarjota riittävästi faktaa vastapainoksi huhujen ja hevosmiesten tietotoimiston joka tapauksessa tarjoamalle tiedolle. Tuore alhojulkisuus on varoittava esimerkki pitkittyvästä ja paisuvasta skandaalista, joka vain pahenee bitti kerrallaan pihdatun informaation myötä.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton seminaari poliitikoille : Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä korjattava

Poliittiset puolueet valmistautuvat parhaillaan eduskuntavaaleihin ja niiden jälkeisen hallitusohjelman tavoitteiden laatimiseen. Herättääkseen keskustelua terveydenhuollon ongelmista ja esitelläkseen omia linjauksiaan Lääkäriliitto järjesti 15.10. seminaarin, johon osallistuivat poliittisten puolueiden terveyspoliittiset asiantuntijat sekä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta ja sairaanhoitopiireistä. Liitto korosti seminaarissa, ettei nykyinen säästökierre ja kasvava eriarvoistuminen kuntien välillä voi jatkua, vaan terveydenhuollon rahoitus- ja hallintojärjestelmä on uudistettava.

Marit Henriksson

Tunnetko Lääkäriliiton organisaation?

Tiedätkö sinä, miten Lääkäriliitto huolehtii jäsenten edun-valvonnasta ja muista ammattikunnan yhteisten asioiden ajamisesta? Lääkäriliitto ei ole ainoastaan työmarkkina-järjestö, vaan myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka osallistuu monin tavoin terveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäriliitolla on lisäksi omat asiantuntijaelimensä mm. lääkärikoulutusta ja eettisiä asioita sekä eri sektoreilla toimivien lääkärien erityiskysymyksiä varten.

Marit Henriksson

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus ja siirtymäkauden järjestelyt

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus annettiin 4.9.98 ja se astuu voimaan 1.1.99. Asetuksen sisältöä kuvattiin Lääkärilehden 1.10. ilmestyneessä numerossa (SLL 28/98). Siinä siirtymäkauden osalta todettiin lääketieteellisten tiedekuntien nykykäytäntö, jonka mukaan 8 vuoden (suppean alan) koulutusohjelmaan voi kirjoittautua vasta, kun 6 vuoden koulutusohjelma (pääerikoisala) on suoritettuna. Tämä tulkinta aiheuttaisi suuria ongelmia siirtymäkauteen liittyen niille lääkäreille, jotka eivät ehdi saada pääerikoisalaansa suoritettua ennen vuoden vaihdetta. Siirtymäkausi sinänsä on 7 vuotta pitkä ulottuen vuoden 2005 loppuun saakka.

Hannu Halila

Tuntumaa ajassa liikkuviin arvokysymyksiin

Lääkäriys kuuluu siihen harvalukuisten ammattien joukkoon, joiden edustajilta yleisö odottaa moitteetonta etiikkaa, esikuvallista käyttäytymistä ja herkkää omatuntoa. Siten myös korokkeelta putoamisesta tulee - ja tehdään - aina uutinen.

Risto Ihalainen

Ulkomaisen palvelun vaikutus ikälisäkertymään: Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C-15/96

Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on 15.1.1998 antanut tuomion, jossa oli kyse toisen EU-jäsenvaltion julkishallinnon palveluksen lukemista hyväksi palkkauksen tasoa määritettäessä. Tuomiolla saattaa olla merkitystä myös lääkärien ikälisämääräyksiä, kokemuslisämääräyksiä ja määrävuosikorotuksia sovellettaessa sekä valtion että kunnallisella sektorilla.

Viikkolevon tulkinta työneuvoston ratkaistavaksi

Kysymys työaikalain vaikutuksista lääkärien viikkoleposäännöksiin on Lääkäriliiton aloitteesta päätetty viedä työneuvoston ratkaistavaksi. Syksyllä 1996 voimaan tulleen työaikalain 31. pykälä:n mukaan Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Marit Henriksson

EVO-rahojen leikkaus uhka tutkimukselle ja koulutukselle

Lääkäriliitto, Duodecim-seura ja Finska Läkaresällskapet järjestivät 30.9.98 tiedotustilaisuuden, jossa lehdistölle selvitettiin yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden leikkaamisen aiheuttamia ongelmia lääketieteelliselle tutkimukselle ja lääkärikoulutukselle. Lääkärijärjestöt pyrkivät torjumaan hallituksen esityksen EVO-rahojen supistamisesta vetoamalla mm. kansanedustajiin. Budjettivarojen leikkaus merkitsisi monen tutkimushankkeen keskeytymistä, potilaiden terveyspalvelujen heikkenemistä ja lääkärikoulutuksen tason vaarantumista.

Kansainvälistä hyötyä tai haittaa

Lääkärikoulutus on perinteisesti ollut hyvin kansainvälistä. Tieto ja tiede kulkevat rajojen yli ja lääkärityövoiman liikkuvuus oli vilkasta jo ennen Euroopan Unioniin liittymistä. Maailmalta on käyty hakemassa uutta oppia ja sinne on viety humanitaarista apua ja suomalaista teknologiaa. Osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan puhuttaa varsinkin budjetinteon yhteydessä, koska sijaintimme Euroopan reunalla aiheuttaa kohtalaiset matkakustannukset. Saavutetun hyödyn suhdetta kustannuksiin on tarpeen tarkastella.

Kati Myllymäki

Suunnittelukokous pohti liiton avaintehtäviä: Edunvalvonta ensisijainen, mutta muitakin vaikutuskanavia tarvitaan

Lääkäriliiton avaintehtävät, vaikuttamiskeinot ja edunvalvonnan keskeiset tavoitteet olivat aiheina hallituksen suunnitteluseminaarissa 16.-18.9.98. Jäsenet odottavat liitolta ennenkaikkea vahvaa palkkapolitiikkaa, mutta ammattijärjestöroolinsa lisäksi liitto on myös terveydenhuoltoon ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vaikuttava asiantuntijaorganisaatio.

Marit Henriksson

Rahastosidonnaiset vakuutukset pitkäaikaissijoittamiseen

Rahastosidonnainen vakuutussäästäminen yleistyy nopeasti pitkäaikaisena sijoitusmuotona perinteisen vakuutussäästämisen rinnalla. Asiakas saa suursijoittajan edut pienilläkin vuosimaksuilla.

Pentti Alhola

Näyttöön perustuva journalismi?

Tiedotusvälineissä on viime aikoina kohistu suomalaisten lääkärien mahdollisista 1930- ja 40-luvun natsimieltymyksistä. Käytän sanaa "kohista" aivan tarkoituksella, koska se liittyy jotenkin radioasemaan tai tv-kanavaan, jonka viritys ei ole aivan kohdallaan. Kuva ja ääni eivät ole aivan kirkkaat, viestistä on vaikea saada selvää ja volyymi karkaa...

Kati Myllymäki

Luottamusmiespäivät: Lääkärien palkkauksesta säästäminen lyhytnäköistä

Lääkärit ovat muiden henkilöstöryhmien tavoin joutuneet kärsimään kuntien säästötoimista. Lääkäreitä on lomautettu, sijaisten käyttöä rajoitettu ja osastoja suljettu, ilmenee Lääkäriliiton luottamusmiehille tekemästä kyselystä, jota apulaistoiminnan-johtaja Santero Kujala esitteli luottamusmiespäivillä 10.-11.9.98. Päivien pääaiheena oli uusi lääkärisopimus, jonka eräiden yksityiskohtien tulkinnassa työnantajat ovat myös pyrkineet noudattamaan säästölinjaa.

Marit Henriksson

Erikoislääkärin tutkinto uudistuu 1.1.1999 Erikoisalojen määrää vähennetään ja koulutuksen rakennetta muutetaan

Erikoislääkärikoulutus siirtyi vuonna 1985 annetulla asetuksella yliopistolliseksi jatkotutkinnoksi. Asetusta on sittemmin muutettu vuosina 1988 ja 1993. Opetusministeriön esittelystä annettiin useamman vuoden valmistelutyön jälkeen presidentin esittelyssä 4.9.1998 uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta. Asetus astuu voimaan 1.1.1999. Sen myötä suomalaisten erikoisalojen määrää vähennetään nykyisestä 92:sta 49:een. Asetus tuo mukanaan myös muutoksia erikoistumisen rakenteeseen ja sisältöön.

Hannu Halila

Sadonkorjuun aikaan

Syksyn järjestötoiminta on lähtenyt kesäsateista toivuttuaan ripeästi liikkeelle. Luottamusmiespäivät on tämän lehden ilmestyessä juuri pidetty, ja tuoreet kommentit ja kokemukset uudesta sopimuksesta saatu. Siitä palautteesta enemmän seuraavassa lehdessä. Myös työnantajapuolella sekä poliittisessa kentässä näyttää tapahtuneen virkoamista. Muutamia hajahuomioita tekee mieli esittää:

Kati Myllymäki

WMA tehostaa toimintaansa

Maailman lääkäriliiton (World Medical Association) pääsihteeri Delon Human vieraili elokuun lopulla Suomen Lääkäriliitossa ja esitteli järjestön toimintaa liiton hallitukselle. Järjestö edustaa yli kahdeksaa miljoonaa lääkäriä noin 80 maassa. Suomen Lääkäriliitto on osallistunut aktiivisesti erityisesti WMA:n eettisten kannanottojen kehittelyyn.

Marit Henriksson

Uulo Arhion stipendit jaettiin

Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta on jaettu yhteensä 149 900 markkaa apurahoja geriatrian tutkimukseen sekä alan jatko- ja täydennyskoulutukseen. Apurahat myönnettiin seuraaville lääkäreille: