Ammattiauttajien roolit samanlaiset itsemurhien ehkäisyssä

Vaikka auttaminen hätätilanteessa on itsemurhien ehkäisyn ensimmäinen velvoite, toteutuu itsemurhien ehkäisyn ajatus vain osittain, jos keskeiset ammattialat keskittyvät suurelta osin pelkästään akuutin vaaran hoitoon. Kun ihminen harkitsee itsemurhaa, ollaan ehkäisyn näkökulmasta jo myöhässä. Tutkittujen psykologien näkökulma itsemurhien ehkäisyyn muuttui Itsemurhien ehkäisyprojektin aikana yksilökeskeisemmäksi ja keskittyi mm. kasvatuskysymyksiin sekä yksilökohtaiseen tukemiseen ja hoitoon.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.12.2001 Kommentteja

Klopidogreeli ja uusia reumalääkkeitä rajoitetusti peruskorvattaviksi?

Valtioneuvosto on antanut helmikuun alussa vuonna 2002 voimaan tulevan asetuksen, jonka mukaan veritulppien ehkäisyyn käytettävä klopidogreeli on ns. merkittävä ja kallis lääke, jonka peruskorvaaminen sairausvakuutuksesta edellyttää erillisselvityksellä osoitettavaa riittävää hoidollista perustetta. Kansaneläkelaitos on vahvistanut klopidogreelin ja jo aiempaan valtioneuvoston asetukseen sisältyneiden mm. nivelreuman hoidossa käytettävien infliksimabin ja etanerseptin korvauksissa noudatettavat erityiset käyttöaiheet.

Pekka Koivisto

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 49-50/2001 Kommentteja

Päämääränä estää lastakin sairastumasta Toimiva perhe tukee lasta ja perhettä, kun vanhemmalla on psyykkinen häiriö

Kun äidillä tai isällä on vakava masennus, on myös lapsella suuri riski sairastua diagnosoitavaan psyykkiseen häiriöön, yleensä masennukseen. Näitä lasten häiriöitä yritetään ehkäistä tänä vuonna Stakesissa käynnistyneessä Toimiva perhe -projektissa, jossa kokeillaan Suomessa vielä varsin uutta perheinterventiota.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 49-50/2001 Kommentteja

Kantasolututkijat varoittavat liiallisesta innostuksesta

Kantasolujen tutkimus on edennyt suurin harppauksin parin viime vuoden aikana. - Silti ollaan vasta ihan alussa; se on hyvä muistaa, kun nousee kohu esimerkiksi ihmisalkion kloonauksesta, korostavat tutkijat Olli Lassila ja Irma Thesleff. Heitä suorastaan harmittaa, että kaikki kantasolututkijat ja kloonaajat laitetaan julkisuudessa helposti samaan kastiin. Suurin uhkahan on se, että ihmisen kloonaamisen pelossa poliittiset päättäjät sulkevat kantasolututkimukseen liittyvän perustutkimuksenkin.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 49-50/2001 Kommentteja

Ammattiauttajien roolit samanlaiset itsemurhien ehkäisyssä

Psykiatreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille, hoitotyön edustajille ja kirkon ammattihenkilöille ei ole muotoutunut itsemurhien ehkäisyssä omia toimintaprofiileja. Heidän toimintasuunnitelmansa keskittyvät yhtäältä akuutin itsemurhavaaran ja kriisitilanteen tunnistamiseen sekä toisaalta ehkäisevän mielenterveystyön yleiseen kehittämiseen sekä ammattitaidon parantamiseen. Kehittämispäällikkö Maila Upanne jäsensi ehkäisevän työn periaatteet kehittämänsä käsitteellisen mallin avulla Stakesin julkaisemassa väitöstutkimuksessa. Tämä tutkimus liittyy Upanteen vuosina 1987-1996 vetämään valtakunnalliseen Itsemurhien ehkäisyprojektiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 49-50/2001 Kommentteja

Tyrnimarjan vaikutuksia atopiaan tutkittu Turussa Tulokset ristiriitaisia, mutta innostavia

Turun yliopiston elintarvikekemian laitoksella on valmistunut ensimmäinen tyrnimarjan (Hippophae rhamnoides L.) koostumusta ja vaikutuksia käsittelevä väitös. Kiinalaissyntyisen Yang Baorun väitöstutkimus kuuluu yliopistossa jo pitkään käynnissä olleeseen projektiin, jonka tarkoituksena on selvittää tyrnin kemiallisia komponentteja, eri aineosien määrällisiä suhteita ja fysiologisia vaikutuksia.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 49-50/2001 Kommentteja

Miten varaudumme tartuntatautien uhkaan? (pääkirjoitus SLL 48/2001)

Useat seikat edistävät joko jo taltutetuiksi luultujen tai aivan uusien tartuntatautien leviämistä. Väestötiheyden lisääntyminen ja siihen liittyvä slummiutuminen, ihmisten lisääntynyt liikkuvuus myös maapallon mitä eksoottisimpiin kolkkiin, väestön vanheneminen, ruoan suurimittainen valmistaminen ja jakelu, ruiskutettavien huumeiden laaja käyttö ja mahdollisesti ilmaston muutos ovat edesauttaneet HIV:n, lääkeresistentin tuberkuloosin, EHEC:n tai vaikkapa punkkienkefaliitin kaltaisten tautien leviämistä. Näiden ”esiinmarssien” aikana on viimeistään käynyt selväksi, ettei ole olemassa mitään helppoa keinoa uhkien hallitsemiseksi tai tarttuvien tautien nujertamiseksi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.11.2001 Kommentteja

Ahdistuneisuuden molekyylit (pääkirjoitus SLL 48/2001)

Nerokas Sigmund Freud piti ahdistuneisuutta intrapsyykkisenä konfliktina tiedostamattoman toiveen ja opitun tiedostetun kiellon välillä. Sata vuotta myöhemmin tunnetaan jo ahdistuksen neurokemiaa, neuroanatomiaa ja molekyylejä, ja tämän avulla on kehitetty myös ahdistuneisuuden lääkehoitoja. Sekä eläinkokeet että tuoreet ihmisen neurologiset kuvantamismenetelmät ovat paljastaneet, että amygdala ja hippokampus ovat pelon ja ahdistuneisuuden keskeiset aivorakenteet. Niiden neuronit ulottuvat laajalle mm. aivorungon ja hypotalamuksen alueelle. Nämä taas säätelevät autonomisen hermoston ja endokriinisen järjestelmän vasteita. Tärkeiksi välittäjäaineiksi ovat osoittautuneet glutamaatti, gamma-aminovoihappo (GABA), serotoniini, noradrenaliini ja kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH) (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.11.2001 Kommentteja

Migreeniä aiheuttava geenivirhe sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Tilastomatemaattisten menetelmien avulla voidaan selvittää potilaiden sekä heidän terveiden lähisukulaistensa DNA-näytteistä sairaudelle altistavan geenin tai useiden altistavien geenien todennäköisiä sijaintipaikkoja kromosomistossa. Tutkijat ovat sulkeneet pois noin 99,5 % ihmisen kymmenistä tuhansista geeneistä, ja jatkotutkimus keskittyy noin kahteensataan jäljellä olevaan geeniin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.11.2001 Kommentteja

Migreeniä aiheuttava geenivirhe sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Professori Aarno Palotien tutkijaryhmä on selvittänyt geenialueen, joka selittää osan tavallisen migreenin periytyvyydestä suomalaisissa perheissä. Geenivirheen tarkka paikka ei ole vielä löytynyt. Projektissa tutkittiin 600 suomalaista perhettä, joiden monet jäsenet sairastavat migreeniä. Tätä sairautta potevien perheiden tarkempi tuntemus on tehnyt mahdolliseksi ensimmäisen tavallista migreeniä koskevan koko genomin kartoituksen.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 48/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030