Kansanterveyslaitos 90 vuotta

Tutkimushankkeita on käynnissä yli 100. Ne käsittävät mm. perinnöllisten tautien geenivirheitä, diabeteksen syntymekanismeja, sydän- ja verisuonitautien syitä ja ehkäisymenetelmien kehittämistä sekä ilmansaasteiden ja hometalojen terveyshaittoja.

Terveyskeskusten laatuverkosto -hanke ja TAYS:n lastenklinikan kotisairaalaprojekti palkittiin

Terveyskeskusten laatuverkosto –hankkeen koordinaattoreina ja laatukouluttajina toimivat Klas Winell ja Pertti Soveri. Hankkeessa laatutyöskentely on tuotu osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Ryhmä on päämäärätietoisesti kouluttanut jäseniään, tiedottanut toiminnastaan, evaluoinut työtään sekä raportoinut laatutyön tuloksista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Verkostossa on mukana noin 500 terveyskeskuslääkäriä.

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma kaikkiin kuntiin

Kaikkiin kuntiin on tarkoitus tehdä mielenterveystyön kokonaissuunnitelma kahden seuraavan vuoden kuluessa. Kokonaissuunnitelmaa esitetään laadittavaksi mielenterveyspalvelujen uudessa laatusuosituksessa.

Lastenpsykiatrian korvamerkityn rahan käyttö selvitettiin

Lasten- ja nuortenpsykiatriaan kaksi vuotta sitten korvamerkityllä rahalla on perustettu lähes 400 uutta määräaikaista tai pysyvää virkaa, aloitettu yli 300 projektia, järjestetty runsaasti koulutusta ja perustettu uusia toimintayksiköitä.

Helsingin ostopalveluleikkauksia tehty tähän mennessä noin 700

Helsinkiläispotilaille tarjottuja ostopalveluleikkauksia on lokakuun loppuun mennessä tehty alustavan tiedon mukaan noin 700, kertoo jonojenpurkuprojektia vetävä lääninlääkäri Arto Alanko.

Suvi Sariola

Suomalaiselle kantasolututkimukselle laadittiin pelisäännöt

Voimassa oleva laki lääketieteellisestä tutkimuksesta on valmisteltu ja hyväksytty ennen kloonaus- ja kantasolutekniikoiden käyttöönoton yleistymistä. Laissa ei yksiselitteisesti säännellä kloonaamalla tuotettujen alkioiden käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Hedelmöityshoidoissa yli jääneitä alkoita saa lain mukaan käyttää tutkimukseen, mutta alkioiden tuottaminen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on kielletty. Alkiotutkimukseen ei saa ryhtyä ilman sukusolujen luovuttajien tietoon perustuvaa kirjallista suostumusta.

Ulla Toikkanen

Mäkelälle ja Turpeiselle vakava huomautus TEO:lta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut vakavan huomautuksen Suomen Hiihtoliiton entisille lääkäreille Pirkka Mäkelälle ja Juha Pekka Turpeiselle heidän menettelystään Hiihtoliiton lääkäreinä erityisesti hiihdon maailmanmestaruuskisoissa Lahdessa. TEO toteaa, että selvitysten mukaan lääkärit olivat Lahden MM-kisoissa helmikuussa 2001 osallistuneet plasmanlaajentajaliuoksen antamiseen urheilijoille. Lisäksi he olivat määränneet lääkkeitä Hiihtoliiton nimellä. Sen sijaan ei ilmennyt, että lääkärit olisivat itse määränneet reseptillä tai muuten hankkineet plasmanlaajentajaliuosta tai suunnitelleet tällaista toimenpidettä.

Lapsiperheiden arki on ankaroitunut

Melko pieni, mutta laajeneva laajeneva joukko lapsia kärsii kasautuvista vaikeuksista. Peräti kolmasosa lapsista ei voi hyvin. Lasten pahoinvointioireiden laajentuminen ei ole yllättävää, vaan paremminkin johdonmukainen seuraus monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, todetaan Stakesin äskettäin julkistamassa raportissa.

Ulla Toikkanen

Tehokas verenpainelääkitys vähentää myös normaalipaineisten potilaiden aivohalvauksia

Suuressa kansainvälisessä tutkimuksessa tehokas verenpainelääkitys (ACE:n estäjä perindopriili yhdistettynä indapamidi-diureettiin) vähensi merkittävästi sydäninfarkteja ja uusien aivohalvauksia niilläkin, joiden verenpaine oli normaali. Tutkimuksessa oli mukana yli 6000 aivohalvauspotilasta (Lancet 2001;358: 1033-1041). Aiemmin lääkityksen on uskottu auttavan vain kohonneesta verenpaineesta kärsiviä potilaita. Yli kaksi kolmesta aivohalvauksesta ilmaantuu kuitenkin henkilöille, joiden verenpaine ei ole suurentunut. Tässä ns. PROGRESS-tutkimuksessa joka 18. hoidettu potilas vältti kokonaan sydänkohtauksen, kuoleman tai uuden aivohalvauksen viisivuotisen hoidon aikana; yleisesti vaarat pienenivät 25-30 prosenttia.

Pekka Leinonen

Kansanterveyslaitos 90 vuotta

Valtion seerumilaboratorion toiminta käynnistyi Suomen suuriruhtinaskunnassa 1911. Aikojen kuluessa on laitoksen nimi muuttunut kahdesti: ensin 1970 Kansanterveyslaboratorioksi ja 1982 Kansanterveyslaitokseksi. Nykyään Kansanterveyslaitoksessa työskentelee pääjohtaja Jussi Huttusen johdolla yli 900 työntekijää. Kansanterveyslaitos vastaa useista kansallisista seurantatehtävistä kuten infektiotautien ja kroonisten kansantautien seurannasta sekä kansallisesta rokoteohjelmasta.

Luottamus terveydenhuollossa (pääkirjoitus SLL 44/2001)

Jatkuvasti ajankohtainen on myös kysymys etiikasta. Sekin liittyy rahoitukseen, mutta myös kaikkiin muihin keskeisiin asioihin terveydenhuollossa. Haluamme keskustella etiikasta. Emme välttämättä kuitenkaan tiedä, mitä etiikka käytännössä tarkoittaa. Ehkä epäilemme, onko sillä edes oikeata todellisuusarvoa. Vaikka tieteellisen ja teknologisen kehityksen eteneminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, siihen liittyy ongelmia, kuten hyvin tiedämme. Etenevä kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja tuo hoitokeinoja kliinisiin tilanteisiin, joissa aikaisemmin oltiin voimattomia. Samalla kuitenkin terveydenhuollon sisäinen tasapaino muuttuu, ennen kaikkea suhde valikoitujen ja kalliiden hoitokeinojen ja toisaalta väestötasoisten, yksikkötasolla halvempien terveystarpeiden välillä. Ei ole mittaa, joka sopisi sekä väestön tavallisten terveystarpeiden että teknologisesti pitkälle vietyjen, kalliiden hoitotoimenpiteiden tasapuoliseen yhtenäiseen arviointiin. Asia vaatii jatkuvaa työstämistä.

Karies kuriin rokotteella? (pääkirjoitus SLL 44/2001)

Kariesrokotetta on kehitelty 1960-luvun lopulta saakka käyttämällä kolmea lähestymistapaa: systeeminen immunisaatio (ihonalainen rokote), suun kautta annettava rokote tai ns. passiivinen immunisaatio. Systeemisen immunisoinnin tutkimisesta luovuttiin jo yli 10 vuotta sitten, koska rokoteantigeeninä käytetään pääasiallisimman kariespatogeenin, Streptococcus mutans -bakteerin antigeenisiä osia ja ongelmaksi koettiin streptokokkiantigeenien mahdollinen ristireaktio mm. ihmisen sydänkudoksen kanssa. Tämän streptokokkilajin kohdalla pelko on ilmeisesti turha, mutta tutkimuksia tällä linjalla ei ole kuitenkaan missään jatkettu, vaikka apinakokeissa saatiinkin jo 1970-luvulla erinomaisia rokotetuloksia karieksen estossa.

Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Käyntejä tehdään yleensä sellaisten vanhusten luo, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon, eli kotipalvelun tai kotisairaanhoidon piirissä. Yleensä käyntejä tarjotaan 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille.

Voiko siirtoelinten laadusta tinkiä?

Ruotsissa Malmön yliopistosairaala MAS otti pari vuotta sitten käyttöön kahden jonon järjestelmän, jossa munuaisensiirtoa odottavalle potilaalle tarjotaan mahdollisuutta hyväksyä myös vähän huonompilaatuinen siirrännäinen. Tällöin tarjolla on yli 70-vuotiaalta luovuttajalta saatu elin tai nuorempikin elin silloin, kun luovuttajalla on ollut riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonisairaus.

Helsinki kärjessä terveydenhuollon kustannuksissa

Lahti sen sijaan oli saanut kustannuksia pienennetyksi edellisestä vuodesta. Ikävakioidut kustannukset olivat viime vuonna asukasta kohden 6 521 markkaa. Helsingin jälkeen toiseksi suurimmat terveydenhuollon kustannukset olivat Vaasassa 8 353 markkaa, Rovaniemellä 7 971 markkaa ja Oulussa 7 537 markkaa asukasta kohden.

Päivystysmaksulla yritetään ohjata kiireettömät potilaat omalääkärille

Terveyskeskusten päivystyksiin suunnitellaan ensi vuodeksi uutta päivystysmaksua. Enintään 15 euron eli 90 markan suuruisen maksun toivotaan ohjaavan vähemmän kiireellisiä potilaita käyttämään omalääkärin ajanvarausvastaanottoa.

Suvi Sariola

Uusi palvelu vanhuksille Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Jo noin 40 kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä omassa kodissaan asuvien vanhusten luo. Lisäksi kymmenen kuntaa ryhtyy kokeilemaan niitä Kuntaliiton hankkeessa, ja moni kunta kehittelee ajatusta omin voimin.

Suvi Sariola

Voiko siirtoelinten laadusta tinkiä? Malmössä kaksi jonoa munuaisensiirtoihin

Pula siirrännäisistä on maailmalla johtanut keskusteluun elintensiirtojen laatukriteerien muokkaamisesta. Pohdintaa käydään mm. siitä, voisiko iäkkäälle, pitkään odottaneelle tai vakavaa perustautia sairastavalle potilaalle tarjota elintä, joka ei täytä normaaleja laatukriteerejä. Jos potilas muutenkaan tuskin elää kovin pitkään, siirrännäisenkään ei tarvitsisi olla pitkäikäinen.

Marianne Jansson

Päihderiippuvaisille äideille suunnitellaan uusia ensikoteja

Ensi- ja turvakotien liitto hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, jolla voitaisiin aloittaa viiden uuden päihderiippuvaisille äideille tarkoitetun ensikodin toiminta. Avustusta haetaan noin 22 miljoonaa markkaa.

Suvi Sariola

Päihdekoukkuun jäämistä täytyisi ehkäistä jo varhain

Ylilääkäri Mauri Marttunen kertoi Psykiatripäivillä, että nuorten päihteiden käytön taustalla on usein mielenterveyshäriö kuten depressio, ahdistuneisuus, käytöshäiriö tai epäsosiaalinen persoonallisuus. Miltei kaikki nuoret kokeilevat päihteitä, mutta kuitenkin koukkuun jää heistä vain pieni osa. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista kannabista on kokeillut joka kymmenes. Tutkimusten mukaan nuoreen itseensä, perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät lisäävät riippuvuuden syntymisen vaaraa. Nuoreen itseensä liittyviä tekijöitä ovat levottomuus, tarkkaamattomuus ja voimakkaiden elämysten etsiminen.