Tupon tulos: Verotus kiristyy entisestään

Lääkäriliitto ja Akava olivat asettaneet marraskuussa käytyjen tuponeuvottelujen tärkeimmäksi tavoitteeksi, että hallitus luopuu ensi vuodelle suunnittelemistaan veronkiristyksistä. Tämä tavoite ei kuitenkaan mahtunut lainkaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiselle vaatimuslistalle, vaikka Akava oli mukana uhkaamassa hallitusta yleislakolla. Päinvastoin, neuvotteluissa päädyttiin uusiin veroluonteisiin maksuihin työttömyysturvan rahoittamiseksi.

Lääkäriliitto hyväksyi eurokoulutusta koskevat asetusluonnokset

ETA-sopimuksen mukaan lääkäreillä on 1.1.95 lukien oltava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus voidakseen toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Opetusministeriö on valmistellut lisäkoulutusta koskevan asetusehdotuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lisäkoulutusta samoin kuin erikoislääkärin tutkintoa koskevat asetusmuutokset ovat olleet lausunnolla Lääkäriliitossa, joka muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta suhtautui niihin myönteisesti.

Lääkäriliitto pyrkii tulospalkkaukseen

Lääkäriliiton tavoitteena on saada lääkärit kannustavaan palkkausjärjestelmään myös perustyöaikana. Tulospalkkaus tehostaisi terveydenhuollon toimintaa ja palkkaelementtejä säätelemällä voitaisiin joustavasti tuottaa tarvittavia palveluja. Samalla lääkäreillä olisi mahdollisuus itse työllään vaikuttaa ansiotasoonsa. Liiton hallitus on vastikään hyväksynyt erikoissairaanhoidon palkkaustyöryhmän raportin, jonka pohjalta sairaalalääkärien perustyöaikaista toimenpidepalkkausta ryhdytään nyt yhteistyössä eri erikoisalojen edustajien kanssa kehittämään.

Lääkäriliitto luopui ammatinharjoittajia koskevista palkkiosuosituksistaan

Kilpailunrajoituksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu nopeasti. Vuodelta 1973 peräisin oleva laki taloudellisen kilpailun edistämisestä (423/73) kumottiin 1.10.88 lukien silloin uudenaikaisella kilpailunrajoituksista annetulla lailla (709/88), joka oli voimassa viime elokuun loppuun asti. Nopea lainsäädännöllinen kehitys muissa pohjoismaissa ja taloudellista yhdentymistä koskeva kehitys Euroopassa olivat ensisijaisia syitä uuteen kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/92). Uusi laki astui voimaan 1.9.92 kuitenkin siten, että lain 6 pykälä:ää, joka koskee mm. Lääkäriliiton antamia palkkiosuosituksia, sovelletaan vasta 1.3.93 lukien.

Terveydenhuollon ammattilaisilla eettinen vastuu suhteessa potilaisiin ja suhteessa yhteiskuntaan

Lääkärien ammattietiikan peruspilari, Hippokrateen vala, on yli 2 000 vuotta vanha. Sen periaate yksilön palvelemisesta on kuitenkin taloudellisen niukkuuden aikana murtumassa, kun yksilön hyvää on punnittava yhteisön hyvää vasten. Yhä uusia ammattietiikan kysymyksiä synnyttää myös lääketieteen ja teknologian nopea kehitys. Pohdintoja ammattietiikan perusteista ja käytännöstä esitettiin 19. lokakuuta Suomen sairaanhoitajaliiton ja Lääkäriliiton yhteisessä seminaarissa Etiikka ja laadunvarmennus potilaan hoidossa.

Lama tai kateus eivät kaada omalääkärijärjestelmää

Väestövastuujärjestelmä laajenee yhä useampaan terveyskeskukseen ja tällä hetkellä sen piiriin kuuluu jo lähes puolitoista miljoonaa suomalaista. Omalääkäritoiminnan ansiosta tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on parantunut, jonot ovat poistuneet ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskeneet. Pelkoa järjestelmän romuttumisesta ei ole, vaikka kateus lääkärien palkkakehitystä kohtaan onkin saanut muutaman kunnan harkitsemaan väestövastuutoiminnasta luopumista, sanoo järjestelmää alusta alkaen luomassa ollut Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.

Valtionosuusuudistuksen pelisääntöjä pohdittiin

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus aiheuttaa terveydenhuoltoon rajuja muutoksia, joiden vaikutuksia kärjistää vaikea taloudellinen tilanne. Kuitenkin monet uudistukseen liittyvät periaatteet ovat edelleen sopimatta kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken, ilmeni Lääkäriliiton johtaville lääkäreille järjestämässä seminaarissa 8.10.92. Mistä erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa hankitaan, kuka päättää palvelujen käytöstä ja missä määrin potilas voi vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan, on edelleen varsin epäselvää.

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse har beslutat upphöra med att utfärda rekommendationer som gäller arvoden för praktiserande allmänläkare och specialister, radiologer samt patologutlåtanden. Bakgrunden till beslutet är den nya, strängare lagen om konkurrensbegräns- ningar, som trädde i kraft i september, samt konkurrensnämndens negativa ståndpunkt till rekommendationerna. Vid förhandlingar med konkurrensverket har det också visat sig att förbundet inte har förutsättningar att erhålla dispens för att utfärda egna taxerekommendationer i framtiden.

Lääkäriliitto tuomitsee verojen kiristämisen

Talous tulee pyrkiä saamaan kuntoon julkisia menoja supistamalla, ei verorasitusta lisäämällä, vaatii Lääkäriliitto. Hallituksen tuloverotusta kiristävä linja ja ns. pakkolaina ovat ehdottoman tuomittavia ja kansantaloudelle tuhoisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tulee säilyttää, mutta käyttäjien omavastuuta voidaan maksujen muodossa lisätä. Lääkäriliiton hallitus antoi 15.10. lausuntonsa budjettipäällikkö Sailaksen ohjelmasta sekä maan hallituksen edellisenä päivänä tekemästä periaatepäätöksestä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Lama ei lamaa Lääkäriliittoa

Lama-ajasta huolimatta Lääkäriliitto aikoo tehostaa toimintaansa terveydenhuollon kehittäjänä ja lääkärien edunvalvojana, päätti liiton hallitus suunnittelukokouksessaan 23.-24.9. Säästötoimet leikkaavat terveyspalveluja, työttömyys lääkärien keskuudessa kasvaa ja rahapula uhkaa viedä pohjan järkevältä palkkapolitiikalta. Kutistuvat resurssit ja kasvavat vaatimukset aiheuttavat paineita kentällä ja edessä oleva valtionosuusuudistus lisää huolta tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa Lääkäriliiton on entistä aktiivisemmin puolustettava potilaiden ja lääkärien asemaa.

Työttömyyden kasvu näkyy lääkärikyselyssä

Lääkärien määrä kasvoi maaliskuusta 1991 vastaavaan aikaan tänä vuonna lähes 500:lla, mutta työhön sijoittuneiden lääkäreiden määrä vain noin 250:lla. Työpaikat löytyivät pääosin terveyskeskuksista, joissa olleet avoimet virat ja sijaisuudet on nyt täytetty. Kaikkiaan 340 lääkäriä ilmoittaa olleensa vuoden aikana vähintään 5 vuorokautta yhtäjaksoisesti työttömänä. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton vuosittain tekemästä lääkärikyselystä.

Markku Äärimaa: Tupoa tarvitaan talouden tasapainottamiseksi

- Nyt pitäisi saada aikaan tulopoliittinen ratkaisu, jossa sovittaisiin ensi vuoden palkoista ja verotuksesta sekä päätettäisiin parin seuraavan vuoden palkkakehityksen yleislinjoista. Tällä olisi maan taloudellista tilaa vakauttava vaikutus. Kysymys julkishallinnon leikkauksista pitäisi jättää tuponeuvottelujen ulkopuolelle poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle, katsoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030