Tobacco control in Finland

The paper describes the national tobacco control efforts in Finland during the past three decades, with emphasis on implementation of a comprehensive legislation and related health promotion activities. There has been a gradual reduction of smoking among men and a levelling off of the increase among women according to a national system to monitor the trends in smoking prevalence since 1978. In 2002 some 27 % of men and 18 % of women were daily smokers in the age group 15-64 years; this level is one of the lowest in Europe. Mortality trends due to major tobacco-related major diseases (CHD, lung cancer) have improved remarkably over time. The surveys and experience show much progress and success in restricting smoking and peoples' exposure to environmental tobacco smoke, much in accordance with the respective legislations: smokefree schools and other public places, restrictions of smoking at worksites, and smokefree areas at restaurants. The Finnish tobacco control policy has been based on evidence and research, with gradual implementation and close monitoring. The policy has been quite successful, but there are still challenges to address in the future. International development, based on the successful implementation of FCTC, will be important for Finland to achieve further progress in tobacco control.

Kimmo Leppo, Pekka Puska

Keuhkopoliklinikkapotilaan tupakasta vieroitus ryhmäohjauksen avulla

Erikoissairaanhoidossa tulisi tupakkavieroituksen olla keskeinen osa tupakoivien potilaiden sairauden hoitoa. Tupakointiin puuttuminen on kuitenkin usein riittämätöntä tai vieroitus jää erikoissairaanhoidossa kesken. Artikkelissa kuvataan tupakoivien, pitkäaikaista keuhkosairautta sairastavien ryhmävieroituksen onnistumista. Kuuden viikon vieroitusjakson aloitti 32 potilasta, joista vuoden kuluttua tupakoimattomana oli pysynyt kymmenen. Ryhmävieroituksessa voidaan yhdistää intensiivinen ohjaus, yksilöllisesti räätälöity nikotiinikorvaushoito ja ryhmädynamiikan vaikutukset. Ryhmän vetäjän rooli on keskeinen ryhmädynamiikan onnistumiselle.

Kirsi Laasonen, Tuija Kolu, Maija-Riitta Pitkänen, Aarne Lahdensuo

Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa

Koulutettu henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Suomen akuuttisairaaloissa tehty kyselytutkimus osoittaa, että sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavien sairaanhoitajien määrä ei vastaa kansainvälisiä suosituksia. Suurimman osan torjuntatyön käytännön tehtävistä tekee sairaanhoitaja. Noin puolet näistä tehtävistä vastaavista on saanut täydennyskoulutusta tehtävään. Lähes kaikissa sairaaloissa oli hygieniatyöryhmä ja sairaalainfektioita seurattiin jatkuvasti. Seuranta kattoi yleensä kaikki sairaalan erikoisalat, vain joka neljännessä sairaalassa seuranta kohdennettiin suuren riskin toimenpiteisiin tai yksiköihin. Kotiutuksen jälkeinen infektioiden seuranta oli yleistä, vaikka se vaatii paljon resursseja.

Outi Lyytikäinen, Marja Jalkanen, Marja Ratia, Soile Hellstén, Pekka Kujala, Arto Rantala, Petri Ruutu

Naisopiskelijoiden mielenterveys ja laihduttaminen

Nuoret naiset pohtivat paljon omaan itseen ja kehon hyväksymiseen liittyviä kysymyksiä. Yleistynyt laihuuden ihannointi ja ongelmat kehon hyväksymisessä voivat heijastua myös mielenterveyteen. Kuopion yliopiston naisopiskelijoilta tiedusteltiin psyykkiseen hyvinvointiin ja laihduttamiseen liittyviä asioita. Neljäsosa vastanneista ilmoitti yrittävänsä laihduttaa. Laihduttajat olivat muihin verrattuina psyykkisesti rasittuneempia ja masentuneempia. Opiskelunsa aloittavien yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tarve laihduttaa voi kätkeä taakseen mielenterveyden ongelmia.

Sanna Kotisaari, Kari Punnonen, Ulla Ågren, Heimo Viinamäki

Nikotiinikorvaushoidon kustannustehokkuus 35-65-vuotiailla tupakoijilla Suomessa

Tupakoinnin lopettamisyrityksiä nikotiinikorvaushoidon avulla ja ilman sitä sekä lopettamiseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä arvioitiin mallintamalla kirjallisuuden ja kliinisten tutkimusten perusteella 35-65-vuotiaiden suomalaisten tupakoijien ryhmässä. Tutkimuksessa tupakoinnin lopettamistehokkuutta ja lopettamisella säästettyjä elinvuosia sekä kustannussäästöjä on verrattu nikotiinikorvaushoidon käytön kustannuksiin. Nikotiinikorvaushoito todettiin erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi säästää elinvuosia. Nikotiinikorvaushoidon nettokustannustehokkuus oli miehillä keskimäärin 700-1 000 euroa ja naisilla 1 300-2 700 euroa säästettyä diskontattua lisäelinvuotta kohti.

Elina Eskola, Kristiina Patja

Tuoko raha onnea? Väestötutkimus onnellisuudesta

Valtaosa psykiatrisista, mielialaa koskevista tutkimuksista käsittelee masennusta ja masentuneisuutta. Onnellisuutta on tutkittu joko vähän tai ei ollenkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin onnellisuuteen yhteydessä olevia sosiodemografisia ja lapsuuden taustaan liittyviä tekijöitä. Hyvä taloudellinen tilanne ja täysi työkykyisyys lisäsivät onnellisuuden todennäköisyyttä. Asuminen maaseudulla selitti merkitsevästi miesten ja parisuhteessa eläminen naisten onnellisuutta. Mielenterveystyötä tekevien tulisi olla tietoisia onnellisuuden taustatekijöistä - siitä saattaisi olla apua psykoterapiassa tai muussa hoidossa.

Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heimo Viinamäki

Toimiiko lasten astman hoidon porrastus? Seurantatutkimus OYS:ssa diagnosoiduista lapsiastmaatikoista

Astman hoidon varhainen aloittaminen ja hoidon tehokkuus ovat tärkeitä sairauden ennusteen kannalta. Astman itsehoidon ohjaus vähentää sairauspäiviä ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Hoidon porrastuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lapsiastmaatikkoja on siirretty avosektorin kontrolleihin jopa yhden astmapoliklinikkakäynnin jälkeen. Vuosina 1996-97 diagnosoidut lapsiastmaatikot kutsuttiin seurantatutkimukseen vuonna 2000. Noin kolmannes astmaatikoista oli jäänyt täysin ilman seurantaa. Heillä oli oireita tiheämmin kuin kontrolleissa käyneillä. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä lapsiastmaatikkojen tarpeita paremmin vastaavaksi.

Teija Dunder, Seija Miettinen, Hanna-Mari Repola, Vuokko Klasila, Olavi Linna

Leikkauskuolleisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa

Leikkauksia tehdään nykyään yhä huonokuntoisemmille potilaille, joiden perussairaudet lisäävät riskiä menehtyä leikkaukseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin leikkauskuolleisuuden yleisyyttä ja syitä. Seuranta-aika oli yksi vuosi. Leikkauskuolleisuus 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta oli 311 potilasta (1,4 %), joista 115:lle tehtiin ruumiinavaus. Yleisin peruskuolinsyy oli sepelvaltimotauti ja yleisimmät välittömät kuolinsyyt olivat sydäninfarkti, keuhkoembolia, verenvuoto ja keuhkokuume. Lääketieteellisen toimenpiteen aiheuttamat kuolemat olivat erittäin harvinaisia.

Noora Halme, Pekka J. Karhunen, Päivi Annila

Haiman pään poistoleikkausten keskittäminen vaatii ohjaavia toimia

Haiman pään poistoleikkaukseen, ns. Whippleen, liittyy merkittävä leikkauksen jälkeinen kuoleman riski, joka pienenee sairaala- ja kirurgikohtaisten leikkausmäärien kasvaessa. Suomessa tehdään eri tyyppisissä sairaaloissa 0,5-26 haiman pään poistoleikkausta vuodessa. Sairaaloille osoitetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että leikkausten keskittymistä on viime vuosina jonkin verran tapahtunut ja samalla sairaalakuolleisuus on pienentynyt. Vaikka keskittämisen edut tunnetaan hyvin, asenteet estävät merkittävän vapaaehtoisuuteen perustuvan lisäkeskittymisen. Leikkauksen jälkeisen kuolleisuuden väheneminen ei jatku ilman ohjaavia toimia.

Isto Nordback, Sari Räty, Juhani Sand

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Sairaalan sisäiset elvytykset OYS:ssa

Oulun yliopistollisen sairaalan sisäiset elvytykset analysoitiin ajalta 1994-1998. Tuona aikana käytössä ollut elvytyskaavake tarjosi vain muutaman Utsteinin-menetelmän vaatiman muuttujan, ja kaavakkeet olivat vaillinaisesti täytettyjä. Alkurytmi selvisi vain 43 % kaavakkeista. Defibrilloiduilla potilailla, joilla viive ensimmäiseen defibrillaatioon oli alle 4 minuuttia, spontaani verenkierto palautui 42 %:lla. Viiveen ollessa yli 8 minuuttia verenkierto palautui vain 10 %:lla. Eniten elvytyksiä tapahtui osastoilla, joissa elvytysvalmius oli heikoin.

Jarkko Huusko, Matti Martikainen, Juhani Valkama, Tero Ala-Kokko

Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin?

Terveyspoliittisessa keskustelussa väitetään usein, että hoitotulokset ovat parempia suurissa hoitoyksiköissä. Tutkimustieto ei kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan suurtuotannon parempia hoitotuloksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden määrä ei ollut yhteydessä huonompaan tai parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Keskittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan muiden skaalaetujen, kuten kustannusten vuoksi. Aineisto koottiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Kuolinsyyrekisteristä ja erikoissairaanhoidon Benchmarking-tietokannasta.

Pekka Rissanen, Reijo Sund, Miika Linna, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Rousi, Isto Nordback

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Sydäninfarktin liuotushoidon viiveet taajamassa ja haja-asutusalueella

Sydäninfarktiin sairastuvalle liuotushoidon varhainen aloittaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon lääkärijohtoinen ensihoitoryhmä lyhensi liuotuksen aloittamisen viivettä verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Potilaan luo viedyn liuotushoidon arvioitiin lyhentäneen liuotushoidon viivettä kaupunkialueella keskimäärin 73,5 minuuttia, maaseudulla ja saaristossa liuotusviiveiden erotukseksi tuli keskimäärin 120,0 minuuttia. Ambulanssin ajoaika ei ole taajamissa merkittävä tekijä, vaan suurimmat viiveet syntyvät rintakipupotilaan tilan arvioimisesta, rintakivun ensihoidosta, potilaan siirtämisestä kerrostaloasunnosta ambulanssiin sekä sairaalansisäisestä liuotusviiveestä.

Markku Luukkanen, Teemu Elomaa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Janne Reitala

Varhainen verenkiertofysiologian yhteisopetus lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille

Eri ammattiryhmien osaamistasoon tutustuminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien voisi edistää paitsi omaa oppimista, myös tulevan lääkärin valmiuksia moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä ensimmäisen lukuvuoden aikana toteutettu lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteinen verenkiertofysiologian harjoitustyö osoitti, että moniammatillisen asiantuntemuksen käytön ja yhteistyön käytännön harjoituksessa koettiin tehostavan opiskelua sekä sisällöllisesti että asenteellisesti.

Pekka Kääpä, Jaakko Kytölä, Susanna Vierre, Päivi Erkko, Kirsti Ellonen

Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen

Terveyskeskuksen konsultoivan psykiatrin potilaiden mielenterveyden häiriöt

Vantaalaisella terveysasemalla kartoitettiin psykiatriseen konsultaatioon lähetettyjen potilaiden mielenterveysoireita, psykiatrisia sairauksia ja psykososiaalista tilannetta. Konsultaatiopotilailla oli runsaasti psykiatrista oheissairastamista, alkoholin riskikulutusta, työttömyyttä ja lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Masennus oli tavallisin konsultaatiopyynnön syy, se oli usein keskivaikeaa ja toistuvaa. Yli puolet potilaista saattoi jatkaa pelkästään oman lääkärinsä hoidossa konsultaation tuella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja yhteistyön suunnittelussa tällaiset potilaat ovat haaste.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen