Autologiset kantasolusiirrot myeloomapotilaiden hoidossa

Autologisella kantasolusiirrolla tuetusta intensiivihoidosta on tullut tärkeä osa myelooman hoitoa. KYS-piirin aineistossa kantasolujen keräys onnistui 98 %:lta potilaista. Intensiivihoito oli yleensä hyvin siedettyä ja vakavia komplikaatioita oli vähän. 40 % potilaista oli täydellisessä remissiossa intensiivihoidon jälkeen. Kahden vuoden kuluttua kantasolusiirrosta 80 % potilaista oli elossa, mutta myelooma oli tässä vaiheessa edennyt jo puolella potilaista. Hoitomuotoa onkin syytä edelleen kehittää.

Esa Jantunen, Heikki Hallman, Maija Mikkola, Esko Järvenpää, Tuula Pulli, Taru Kuittinen, Lasse Ågren, Raija Sarkkinen, Johanna Rimpiläinen, Eija Mahlamäki, Tapio Nousiainen

Lasten virtsatieinfektioiden hoitokäytäntöjen muuttuminen

Lasten virtsatietulehdusten hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa selvitettiin toistamalla vuosina 1977 ja 1988 tehty lomakekysely. Hoitoajat olivat lyhentyneet ja lapsia lähetettiin kuvantamistutkimuksiin aiempaa herkemmin, mutta edelleen lähettämisessä oli turhaa viivettä. Samoin diagnostiikassa oli parantamisen varaa ja rakkopunktiota käytettiin diagnoosin varmentamiseen liian harvoin. Tulosten perusteella käytännöt olivat yhtenäistyneet ja noudattivat pääosin vallitsevia suosituksia.

Mika Junnila, Tero Kontiokari, Matti Uhari

Psykiatrian alan lääkärien työuupumus Työryhmäraportti

Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys asettivat maaliskuussa 2000 työryhmän selvittämään psykiatrian alan lääkärien työuupumusta, koska hiljattain julkaistu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kysely oli herättänyt huolta psykiatrian alan lääkärien jaksamisesta työssään. Uupumustyöryhmän tavoitteena on ollut laatia psykiatrian alan lääkärien työuupuneisuuden laajuudesta raportti, joka perustuu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kyselyyn sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin. Työryhmän tehtävänä on ollut pohtia työuupumuksen tärkeimpiä selittäviä tekijöitä sekä tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

Jyrki Korkeila, Kirsti Kumpulainen, Juha-Matti Toivola, Päivi Rantanen, Eila Sailas, Ylermi Hillu, Saara Töyry

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

18F-FDG-PET-kuvaus kaksipäisellä gammakameralla Kokemuksia ensimmäisen vuoden ajalta

PET-kameralla tehty 18F-FDG-tutkimus on vakiinnuttanut asemansa syövän diagnostiikassa. Perinteinen PET-kamera on kuitenkin verrattain kallis eikä sitä voi käyttää muussa kuvaustoiminnassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on runsaan vuoden ajan käytetty erikoisvarusteltua kaksipäistä gammakameraa (gamma-PET) syöpäpotilaiden kliinisiin tutkimuksiin. Gamma-PET-kuvaus antaa monesti hyödyllistä lisätietoa tietokonetomografiaan ja magneettikuvauksiin.

Tiit Kööbi, Tuula Lehtinen, Matti Koskinen, Väinö Turjanmaa, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Silmätippojen käyttö glaukooman hoidossa Suomessa vuosina 1996 ja 1999

Glaukooman hoitolinjat näyttävät jo vuosia pysyneen melko samanlaisina ja vastaavan suosituksia. Beetasalpaajat ovat tavallisin aloitushoito. Kolinergiset silmätipat ovat saaneet väistyä uusien silmätippojen, esimerkiksi prostaglandiinianalogien vallatessa alaa glaukooman hoidossa. Glaukoomalääkkeisiin kuluu noin 3 % erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksista ja potilaiden määrän ennustetaan kasvavan.

Ritva Peräsalo, Arpo Aromaa

Alkoholiongelmien käsittely terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Alkoholinkäytön tiedusteleminen potilaalta ei edelleenkään suju terveyskeskuslääkäriltä luontevasti. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö on vakava riskitekijä, joka tulisi selvittää samalla tavalla kuin muutkin riskitekijät. Itä-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden alkoholinkäyttöä koskevia merkintöjä terveyskertomuksista vuoden ajalta. Vain noin 7 %:ssa kertomuksista merkintä löytyi, ja useimmiten se oli maininta humalatilasta tai epämääräinen ilmaus käytön määrästä. Sellaistenkaan käyntien yhteydessä, joiden syynä oli alkoholinkäyttöön läheisesti liittyvä ongelma, ei alkoholia ollut yleensä mainittu.

Marja Aira, Jussi Kauhanen, Pekka Larivaara

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Suomalainen huumekuolema 1990-1996

Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vuosina 1990-96 todetuista huumelöydöksistä lähes 90 % todettiin miehiltä, puolet alle 30-vuotiailta. Joukossa oli keskimääräistä enemmän nuoria eläkeläisiä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kannabista käyttäneet olivat muita useammin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Aiempia huumetuomioita oli 42 %:lla, ja 34 % oli ollut sairaalahoidossa huume- tai lääkediagnoosin vuoksi. Opioideja käyttäneitä oli 57 %, kannabista käyttäneitä 47 % ja amfetamiinia käyttäneitä 27 %. Alkoholia todettiin 42 %:ssa tapauksista. Huumekuolema on väkivaltainen: lähes puolet kuoli itsemurhaan ja lähes puolet tapaturmiin, henkirikokseen kuolleita oli 9 %.

Erkki Vuori, Kari Poikolainen, Osmo Kontula, Ari Virtanen

Nilkan ja jalkaterän vaikeiden hermokipujen leikkaushoito

Hermojen pinnetilat ja vauriot aiheuttavat ilman hoitoa usein pitkään kestäviä tai pysyviä kiputiloja. Hermovaurion taustalla voi olla rakenteellinen hermon kulkureitin ahtaus, hankinnainen muutos tai suora ja epäsuora vamma. Suurin osa hermopinnepotilaista hyötyy konservatiivisista hoitomenetelmistä, mutta myös leikkaushoitoja tarvitaan. Hermon yhden kohdan pinteen diagnoosi ja hoito on tavallisesti selvä. Vaikeampaa sen sijaan on hermon ruhjevamman tai venytyksen aiheuttaman vaurion diagnosointi ja hoito, etenkin kun samalla syntyy muita kudosvaurioita. Potilaalle voi jäädä pitkäaikainen vaiva, jonka hoidossa tarvitaan myös leikkausta.

Mikko Hautamäki, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Tapaturmaisen hypotermiapotilaan hoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000

Hypotermia uhkaa, kun kehon ydinlämpötila laskee vain asteen verran. Oireet voivat edetä nopeasti, eikä elimistöllä ole keinoja korjata tilannetta, kun kehon lämpötila on pudonnut alle 32 C. Syvä hypotermiatila muistuttaa jo kuolemaa. Potilaan selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos kylmäaltistus on tapahtunut nopeasti, esim. jäihin putoamisen seurauksena. Artikkelissa kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000 hoidettua 26 hypotermiapotilasta, joista selvä enemmistö oli nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Potilaiden kylmäaltistusaika vaihteli 30 minuutista 10 tuntiin.

Bogdan Lewandowski

Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane

Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa

Alkoholi on merkittävä tekijä siinä prosessissa, jonka tuloksena Pohjois- ja Itä-Suomen sekä pääkaupunkiseudun kokonaiskuolleisuus on muun maan keskiarvoa suurempi. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilötasoisten ominaisuuksien vaikutusta alkoholikuolleisuuden jakautumiseen maamme eri alueiden välillä. Tarkastelun kohteena ovat 20-74-vuotiaiden miesten kuolemat, joihin alkoholi on liittynyt joko peruskuolemansyyn tai myötävaikuttavan syyn kautta.

Pia Mäkelä, Samuli Ripatti, Tapani Valkonen

Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja 1999

Myrkytyskuolemien määrä ylitti tuhannen rajan vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysytellyt samalla korkealla tasolla. Lääkeaineet aiheuttavat eniten myrkytyskuolemia, ja löydöksenä on yhä useammin morfiini tai heroiini. Alkoholimyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolemaan johtava ryhmä. Häkämyrkytyksiä on hieman yli sata vuosittain, mutta muiden myrkytysten osuus on vähäinen: kuolemantapauksia on kymmenkunta. Lasten myrkytyskuolemat ja myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat meillä harvinaisia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Jyväskylän junaonnettomuudessa vammautuneiden psyykkinen selviytyminen ja saatu psyykkinen tuki Neljäntoista kuukauden seuranta

Suurimmalla osalla Jyväskylän junaonnettomuudessa 6.3.1998 vammautuneista matkustajista esiintyi tapahtuman jälkeen runsasta traumaperäistä stressioireilua, joka oli voimakkainta onnettomuutta seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Oireilun koettiin häirinneen eniten vapaa-ajan harrastuksia, selviytymistä työelämässä ja elämän eri alueilla sekä yleistä tyytyväisyyttä elämään. Naiset kuvasivat selvästi runsaampaa oireilua verrattuna miesten oireisiin. Onnettomuuden jälkeisten ensimmäisten kuukausien aikana yli kolmasosalla tutkimushenkilöistä täyttyivät posttraumaattisen stressihäiriön oirekriteerit.

Timo Männikkö, Hannu Majava, Ilkka Pernu

Sklerodermapotilaiden toimintakyvyn arviointi ja SySQ-indeksin validointi

Sklerodermapotilaiden hoitotulosten mittaamiseen kehitettyjä toimintakykyarvioita ja SySQ-indeksiä sekä kuntoutuksen merkitystä arvioitiin 23 potilaan kuntoutusjakson yhteydessä. Alun perin saksankielisen SySQ-lomakkeiston suomennos vaikutti luotettavalta ja potilaat ymmärsivät sen helposti. Käsitoimintoja arvioivien kysymysten riippuvuus objektiivisesti mitatuista käden liikelaajuuksista osoitti näiden kahden menetelmän tulosten olevan pääosin samansuuntaisia. Myös SySQ:n toistettavuus oli hyvä. Vaikka muiden liikelaajuuksien korrelaatio oli heikompi, voidaan SySQ-indeksiä pitää luotettavana ja validina menetelmänä myös suomalaisilla potilailla, vaikka se ei korreloitunut merkitsevästi muihin liikelaajuuksiin.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä, Kirsti Uoti-Reilama, Päivi Haapasaari