Säärimurtumien operatiivisen hoidon tulokset KYS:ssa 2001-2003

Säärimurtuma on vakava vamma, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja runsaasti komplikaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää primaaristi operatiivisesti hoidettujen säärimurtumien hoitokäytäntöä ja hoitotuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2003.

Lauri Pautola, Jukka Kettunen, Timo Nyyssönen, Heikki Kröger

Nuoret potilaat altistetaan tarpeettomasti säteilylle TT-tutkimuksissa

Tietokonetomografiatutkimusten (TT) sädeannokset ovat suhteellisen suuria, ja TT:n käyttö lisääntyy edelleen. Koska ionisoivasta säteilystä aiheutuva tilastollinen syöpäkuoleman riski on nuorilla potilailla muita huomattavasti suurempi, päätimme selvittää, ovatko nuorille tehdyt TT-tutkimukset olleet oikeutettuja.

Heljä Oikarinen, Salme Meriläinen, Miika Nieminen, Osmo Tervonen

Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen magneettikuvaus paikallisen levinneisyyden arvioinnissa

Rintasyöpä on monimuotoinen tauti, joka voi esiintyä monipesäkkeisenä. Tutkimuksen tarkoituksena oli retrospektiivisesti selvittää rintojen magneettikuvauksen (MK) antamaa lisäinformaatiota monipesäkkeisyyden arvioinnissa valikoiduissa potilasryhmissä.

Mazen Sudah, Jaana Laitinen, Helena Malinen, Eeva-Kaisa Titov, Ritva Vanninen

Mazen Sudah tuli Jordaniasta Joensuuhun kehittämään rintasyövän diagnostiikkaa

Rintojen magneettikuvaus syövän paikallisen levinneisyyden arvioinnissa on ollut jatkuvassa käytössä hieman yli 3 vuoden ajan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sen sijaan muissa Suomen sairaaloissa, Oulun yliopistollista sairaalaa lukuun ottamatta, menetelmää käytetään ainoastaan erityistilanteissa.

Ulla Toikkanen

Pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia Sosiaalisesti ja alueellisesti syrjäytyneiden ongelma

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Tapausten määrä lisääntyi nopeasti vuoteen 2000 saakka, jolloin se kääntyi laskuun. Lokakuuhun 2003 mennessä oli todettu 247 uutta tapausta.

Pia Kivelä, Anneke Krol, Susan Simola, Mari Vaattovaara, Pekka Tuomola, Henrikki Brummer-Korvenkontio, Matti Ristola

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholin keskimääräisen kulutuksen ja humalahakuisen juomisen yhteyttä sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tutkittiin, selittävätkö sosioekonominen asema, työn henkinen ja ruumiillinen raskaus sekä henkilön terveydentila alkoholinkäytön ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä.

Aino Salonsalmi, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Vanhusten sosiaalinen osallistuminen ja elinajan ennuste

Sosiaalisella aktiivisuudella ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on todettu merkitystä elinajan ennusteen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosiaalinen osallistuminen yhteydessä vanhusten elinajan ennusteeseen ja onko toiminnan laadulla vaikutusta mahdolliseen yhteyteen.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä terveiden ikäihmisten suoriutumiseen kognitiivisesta CERAD-tehtäväsarjasta ja tuottaa tehtäväsarjalle suomalaiset normit.

Veijo Pulliainen, Tuomo Hänninen, Laura Hokkanen, Susanna Tervo, Matti Vanhanen, Tuula Pirttilä, Hilkka Soininen

Tajuttoman aivovammapotilaan ensihoitoa ja kuljetusta voidaan parantaa

Aivovamman ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Tärkeä syy tähän on ollut lisävaurioiden ehkäisyn ja hoidon tehostuminen tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sellaisia tajuttomien aivovammapotilaiden ensihoitoon ja kuljetukseen sekä selviytymiseen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ohjeistuksella.

Teemu Helkamaa, Mika Niemelä, Juha Öhman, Tarja Randell

Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia

Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa.

Sofia Slotte, Aino K. Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa

Rokotuskattavuus edelleen huippuluokkaa

Rokotuskattavuuden seuranta on tärkeä osa yleisen rokotusohjelman toteuttamista. Tutkimus kuvaa aikaa, jolloin useissa Euroopan maissa erityisesti MPR-kattavuus laski.

Tuija Leino, Eeva Koskenniemi, Pirjo-Riitta Saranpää, Nina Strömberg, Terhi Kilpi

Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä

Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä.

Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen

Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä

Sikiön makrosomia on raskausdiabeteksen tärkein komplikaatio, joka lisää sekä lapsen että äidin sairastavuutta. Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa selvitettiin makrosomian ja Erbin pareesin esiintymistä kahdessa vaikeusasteeltaan erilaisessa raskausdiabetesryhmässä sekä terveillä verrokeilla.

Kari Teramo, Lauri Suhonen, Vilho Hiilesmaa

Työikäinen Parkinson-potilas

Parkinsonin tautia sairastavista vähintään kolmannes sairastuu työikäisenä. Parkinsonin taudin vaikutuksesta työkykyyn on niukasti tietoa.

Kirsti Martikainen, Tiina Luukkaala, Reijo Marttila

Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa

Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat.

Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen

75-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanvajeiden muutokset 1993-2005

Suomessa etenkin alle 75-vuotiaiden toimintakyky on tutkitusti kohentunut. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn kehittymisestä on sen sijaan niukemmin tietoa. Tässä tutkimuksessa kuvataan 75-84-vuotiaiden eritasoisia toiminnanvajeita vuosina 1993-2005.

Tommi Sulander, Pekka Puska, Aulikki Nissinen, Antti Reunanen, Antti Uutela

Alkoholikardiomyopatia - alidiagnosoitu sydämen vajaatoiminnan syy?

Alkoholikardiomyopatia on alkoholinkäytön jatkuessa kuolemaan johtava tauti, joka kuitenkin voi jopa kokonaan parantua alkoholinkäytön loppuessa. Alkoholikardiomyopatian yleisyydestä Suomessa ei ole julkaistua tietoa. Selvitimme sairauskertomusten perusteella alkoholikardiomyopatian yleisyyttä ja alkoholinkäytön kysymistä sydämen vajaatoimintapotilailta sairaalassa.

Johanna Hildén, Sakari Kakko, Jarmo Lumme, Antti Nissinen, Markku Savolainen

Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä - tavoitteisiin matkaa

Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta on hajanaista. Selvitimme sairaalaruokintaa, imetyksen kestoa sekä imeväisruokintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla

Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä.

Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen