Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi nuorisopsykiatriselle osastolle?

Nuoren joutuessa kodin ulkopuoliseen sijaishuoltopaikkaan hänen kaikkia hoidollisia tarpeitaan ei aina huomioida. Kun nuoren tilanne kärjistyy, turvaudutaan usein nopeisiin ja toisinaan epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Sappileikkausvahingot 2005-2007
Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemät vahinkoilmoitukset

Sappileikkaus, eräänä yleisimmistä kirurgisista tyyppileikkauksista on kiinnostava indeksitoimenpide. Sen tulosten ja komplikaatioiden analysointi antaa välineitä arvioida myös kirurgisen osaamisen ja koulutuksen sekä toimijoiden tasoa ja laatua.

Teuvo Antikainen, Minna Silvennoinen, Jukka-Pekka Mecklin

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Murtumapotilaiden osteoporoosia hoidetaan yhä huonosti
Osteoporoosimurtumat Mikkelin keskussairaalassa vuonna 2008

Kansainvälisten ja kansallisten selvitysten mukaan lonkkamurtumapotilaiden ja myös muiden postmenopausaalisten murtumapotilaiden osteoporoosi tunnistetaan huonosti ja hoidetaan puutteellisesti.

Tommi Kääriäinen, Ville Waris, Arja Kuukka, Aila Montonen, Pekka Waris

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita

Alkuperäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat kaatumisen ehkäisyn vähentävän kaatumisten ilmaantuvuutta ja kaatumisvammojen takia hoitoon hakeutuneiden vaaraa kaatua uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimuksia kaatumisen vuoksi hoitoon hakeutuneille iäkkäille henkilöille suoritettiin kaatumisvaaran arvioimiseksi ja uudelleen kaatumisen ehkäisemiseksi.

Maritta Salonoja, Noora Sjösten, Marika Salminen, Pertti Aarnio, Sirkka-Liisa Kivelä

Alle kouluikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti

Vuonna 2009 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä laaja tutkimusraportti alle kouluikäisten suomalaislasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta. Raportti perustuu "Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy" -projektin (DIPP) ravintotutkimukseen osallistuvien 1-6-vuotiaiden lasten osa-aineistoon.

Maijaliisa Erkkola, Pipsa Kyttälä, Carina Kronberg-Kippilä, Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Riitta Veijola, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista arviointia

Toisen henkilön apua vaativia hypoglykemioita esiintyy 10 %:lla tyypin 1 diabeetikoista vähintään kerran vuodessa. Hypoglykemia heikentää motorista ja kognitiivista suorituskykyä, mikä lisää liikenneonnettomuuksien riskiä erityisesti niillä diabeetikoilla, joilta puuttuvat hypoglykemiatuntemukset ja neuroglykopenia tulee yllättäen. Artikkelissa kuvaamme Autodiab-tutkimusmenetelmämme ja kokemuksia sen käytöstä hypoglykemiaan liittyvien liikenneriskien arviointiin.

Jukka Kemppainen, Anna Leino, Tuula Janatuinen, Hannu Mikola, Tarmo Kärki, Saija Hurme, Tapani Rönnemaa, Pirjo Nuutila

Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa. Samanaikaisesti sekä koko väestön että diabeetikoiden kuolleisuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta diabeetikoiden kuolleisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan suuri verrattuna muun väestöön kuolleisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää diabeetikoiden kuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996-2007 ja tarkastella diabeetikoiden ylikuolleisuutta eri kuolinsyihin.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hanke (D2D) toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Sen tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistamista ja kehittää sekä arvioida suuren riskin henkilöille perusterveydenhuollossa annettavaa elämäntapaneuvontaa.

Timo Saaristo, Leena Moilanen, Jari Jokelainen, Heikki Oksa, Eeva Korpi-Hyövälti, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham

Suomessa käytetään enimmäkseen kolmea erilaista sydän- ja verisuonisairauksien riskinarviointiin tarkoitettua mallia: suomalaiseen aineistoon perustuvaa FINRISKI-laskuria, eurooppalaiseen aineistoon perustavaa SCORE-mallia ja amerikkalaiseen aineistoon perustuvaa Framinghamin riskinarviointimenetelmää. Tässä artikkelissa verrataan näiden menetelmien ennustearvoja suomalaisessa aineistossa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Veikko Salomaa

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Marja Snellman, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Ilkka Julkunen, Juhani Eskola, Petri Ruutu

Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen 2030

Korkea ikä on tunnetusti aivohalvauksen vahvin riskitekijä. Väestön nopean vanhenemisen vuoksi monissa maissa, kuten Suomessa, on syntynyt käsitys, että aivohalvauspotilaiden määrä kasvaa merkittävästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Juhani Sivenius, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo, Cinzia Sarti, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa

PCA3-geenitesti eturauhassyövän diagnostiikassa

HALO-suositus: SLL402010-3225.pdf

Kimmo Taari, Kristina Hotakainen, Maija Saijonkari, Riitta Grahn, Jaana Leipälä

Perinnöllinen Meretojan tauti Runsas oirekirjo heikentää elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä

Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on silmä-, hermo- ja iho-oirein ilmenevä, iän myötä etenevä sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PGA-potilaiden tyytyväisyyttä elämään, tarkentaa taudin oirekuvaa sekä selvittää potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen joihinkin taudin perinnöllisyyttä koskeviin aiheisiin.

Antti Laine, Helena Kääriäinen, Irma-Leena Notkola, Sari Kiuru-Enari

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Aiempien tutkimusten perusteella tromboosiprofylaksia käytetään liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laskimotukosten estomenetelmiä ja tukosprofylaksin toteutumista suomalaisissa sairaaloissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka monessa sairaalassa on käytössä kirjallinen tukosprofylaksisuositus.

Veli-Pekka Harjola, Matti Hillbom, Jouni Ahonen, Ilkka Kantola, Hannele Rintala, Jukka Lumio, Ilmo Kellokumpu, Hannu Kankaanranta, Päivi Härkki, Hannu Miettinen, Riitta Lassila

Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito?

Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty hoitojärjestelmä, jossa päihdeongelmainen äiti voi olla tiiviissä laitoshoidossa yhdessä vauvansa kanssa odotusajasta lähtien. Hoidossa tuetaan yhtaikaa äidin pysymistä päihteittä ja hänen suhdettaan vauvaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan päihde-ensikotihoidossa olevien äiti-vauvaparien lähtökohtaista tilannetta ja hoidon tulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Marjukka Pajulo