Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin

Selvitimme eroaako keskosten ja verrokkien äitien raskauden aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö ja miten ne vaikuttavat lasten kehitykseen.

Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen, Eeva Ekholm, Minna Hannula, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Riikka Korja, Harry Kujari, Hanna Manninen, Pekka Niemi, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Annika Pihlgren, Liisi Rautava, Päivi Rautava, Milla Reiman, Hellevi Rikalainen, Katriina Saarinen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Suvi Stolt, Päivi Tuomikoski-Koiranen, Anu Uschakoff Ja Tuula Äärimaa.

Aikuispotilaiden aseptisen meningiitin ja enkefaliitin etiologia

Selvitimme aikuispotilaiden aseptisten keskushermostoinfektioiden etiologiaa.

Laura Kupila, Tytti Vuorinen, Raija Vainionpää, Reijo Marttila, Pirkko Kotilainen

Alkoholin osuus kuolleisuuteen
Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002

Alkoholi voi sekä aiheuttaa että estää kuolemantapauksia.

Kari Poikolainen, Jürgen Rehm, Witold Zatonski

Lihavuus yli 55-vuotiaiden liikkumisvaikeuksien riskitekijänä

Tutkimuksessa tarkasteltiin lihavuutta kävelyvaikeuksien riskitekijänä sekä kroonisten sairauksien osuutta lihavuuden ja kävelyvaikeuksien väliseen yhteyteen.

Sari Stenholm, Taina Rantanen, Päivi Sainio, Seppo Koskinen

Dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä

Suuren riskin potilaiden dyslipidemian hoidolla voidaan estää valtimotautitapahtumia, mutta tehokkaista hoidoista huolimatta tavoitteisiin pääsy on monesta syystä ollut puutteellista. Pitkäaikaisissa hoidoissa hoitoon sitoutumisen merkitys korostuu.

Timo Strandberg

Myös nuoret miehet joutuvat parisuhdeväkivallan uhreiksi
Lyhyellä koulutuksella voitiin vaikuttaa varusmiesten asenteisiin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiesten kokemuksia ja näkemyksiä parisuhdeväkivallasta sekä testata parisuhdeväkivaltaa käsittelevän koulutuksen sopivuutta varusmieskoulutuksen osaksi.

Juuso Nieminen, Antero Heloma, Harri Pihlajamäki

Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa

Sydän- ja verisuonitautien riskiä on arvioitu kaavoilla, jotka perustuvat 1970-luvulla Framinghamissa tehtyyn riskitekijätutkimukseen tai eurooppalaiseen SCORE-aineistoon. Johonkin väestöön perustuva riskin laskukaava usein joko ali- tai yliarvioi muiden väestöjen riskejä. FINRISKI-aineistosta on laskettu kaava suomalaisten riskille sairastua vakavaan sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen 10 vuoden kuluessa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Markku Peltonen, Pekka Puska

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin viitearvojen soveltaminen ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla

Useimmilla ei-suomalaisilla on pituuteen nähden pienemmät keuhkotilavuudet kuin suomalaisilla. Tarkoituksemme oli verrata keskieurooppalaisia (ECSC) ja suomalaisia diffuusiokapasiteetin viitearvoja selvittääksemme, millä tavoin tuloksia tulisi verrata ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla.

Päivi Piirilä, Petteri Välimäki, Anne Turunen, Tommi Seikkula, Anssi R. A. Sovijärvi

Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa

Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä, merkitystä ja taustatekijöitä vakituisessa työsuhteessa olevilta henkilöiltä yhdellä työpaikalla. Lisäksi tutkimme masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuutta työterveyshuollossa.

Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk

Laskimonsisäinen tsoledronihappo osteoporoosin hoitovaihtoehtona

Tsoledronihappo kerran vuodessa annettavana infuusiona vaikuttaa houkuttelevalta osteoporoosin hoitomuodolta, koska bisfosfonaattien imeytyminen on heikkoa ja potilaiden pysyminen peroraalisissa hoidoissa on todettu huonoksi.

Timo Möttönen, Riitta Saario, Minna Soinio, Hanna Laine, Jorma Viikari

Nuorten aikuisten psyykkinen oireilu: riskitekijät ja terveyspalvelujen käyttö

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorten aikuisten psyykkisen oireilun yleisyyttä ja kehityskulkuja, lapsuudenaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä sekä oireilevien henkilöiden terveyspalvelujen käyttöä.

Leena K. Kestilä, Seppo Koskinen, Laura Kestilä, Jaana Suvisaari, Terhi Aalto-Setälä, Hillevi Aro

Onko epilepsian ilmaantuvuus pienentynyt?

Epilepsian vallitsevuudesta, ilmaantuvuudesta ja erityisesti ilmaantuvuuden muutoksista kokonaisväestössä on hyvin vähän tietoa.

Matti Sillanpää, Reetta Kälviäinen, Timo Klaukka, Hans Helenius, Shlomo Shinnar

Katkokävelyn invasiivisen hoidon kriteerit - miten pisteytys laadittiin?

Tarkoituksena oli selvittää, miten katkokävelypotilaiden valinta invasiiviseen hoitoon hoitotakuuta varten kehitettyjen pisteytyslomakkeiden avulla vastasi aiemmin voimassa ollutta käytäntöä. Lisäksi arvioitiin, voidaanko potilaat jakaa eri hoitoryhmiin pelkkien lähetetietojen perusteella.

Sinikka Marin, Pekka Aho, Mauri Lepäntalo

Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna

Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta.

Alkoholi ja imetys

Alkoholin käytöstä imetyksen aikana annetaan ristiriitaista tietoa. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tietoa annetaan ja mikä olisi tutkimukseen perustuva tieto.

Aleksis Pohjola, Riitta Alaja, Kaija Seppä

Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha - ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan?

Suurimmalla osalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha, jonka asianmukainen hoitaminen on tärkeää astman kannalta. Allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoidon toteutumista lapsilla on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoissairaanhoidon kontrollissa olevien kouluikäisten astmaatikkojen allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoitoa potilaskertomusmerkintöjen perusteella.

Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti

Lonkkamurtumapotilaiden Käypä hoito -suositus on luulääkkeen sekä päivittäisen D-vitamiinin ja kalsiumvalmisteen käyttö. Selvitimme Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueilla hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden luulääkkeiden sekä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävien reseptivalmisteiden käyttöä ennen murtumaa ja murtuman jälkeen.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi-Lüthje, Juha-Pekka Kaukonen, Salla Tanninen, Helena Naboulsi, Matti Kataja

Vanhusten Clostridium difficile -infektiot ovat lisääntyneet

Monissa maissa Clostridium difficile -infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt, taudinkuva vaikeutunut ja kuolleisuus noussut. Suomen C. difficile -tilanteesta on vähän tietoa.

Outi Lyytikäinen, Heli Turunen, Marja Rasinperä, Eija Könönen, Risto Vuento, Ilmo Keskimäki

Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktien ilmaantuvuuden, kohtausfrekvenssin ja kohtaustappavuuden muutoksia ajanjaksolla 1993-2002.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Aapo Lehtonen, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä, Pertti Palomäki., Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä., Antero Kesäniemi., Tapio Vuorenmaa, Juhani Airaksinen., Anne Juolevi, Jaakko Tuomilehto.

Iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arviointi Kahden kipumittarin vertailu

Dementia ja kivut ovat laitospotilailla yleisiä. Potilaan kyky ilmaista kipua heikkenee muistihäiriön edetessä. Tällöin havainnoidaan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Vertailimme potilaan ja hoitajan arvioon perustuvan RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) ja käyttäytymisen muutoksia havainnoivan PAINAD-mittarin (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale) käyttöä iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arvioinnissa sairaalahoidon aikana.

Mikko Björkman, Jaana Palviainen, Jouko Laurila, Reijo Tilvis