Liitto toi­mii

Sata tarinaa nuorelle lääkärille

Kuva

Tervetuloa Lääkäriliiton ja Lääkärilehden artikkelisarjaan Sata tarinaa nuorelle lääkärille.

Olemme koonneet tälle verkkosivulle sarjan kaikki sata tarinaa. Osa niistä löytyy myös painetusta versiosta, joka jaetaan valmistuville lääkäreille. Voit lukea kirjaa PDF-muodossa tästä.

Terveydenhuoltomme merkkipaaluista ja suurista hetkistä kertova sarja ilmestyi alun perin Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Lääkärilehdissä vuonna 2017.

Sarjan ovat kirjoittaneet historioitsijat Sari Aalto, Oona Ilmolahti, Ilkka Levä ja Samu Nyström.

Lääkärin Suomi 100/9. Matolääkkeitä ja kiväärinpuhdistusainetta: Ensimmäiset lääketehtaat ja parannusta arvovallalla

Syyskuussa 1917 lääketehdas Medican suomenkieliset proviisorit perustivat oman tehtaansa, Orionin. Samana vuonna kuoli ensimmäisen suomalaisen lääketehtaan perustaja, apteekkari Albin Koponen, joka oli perustanut Nurmijärvelle vuonna 1898 muun muassa matolääkkeitä valmistaneen tehtaan. Orionin ensimmäisiä tuotteita olivat makeuttamisaine dulsiini, ammoniakki, lysoli sekä kiväärinpuhdistusaine.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/12. Metsän ympäröimät kunnansairaalat kirurgian keskuksina

Suuressa ja köyhässä maassa sairaanhoitoa piti hakea läheltä. Parantaakseen työskentelyolojaan paikalliset kunnanlääkärit alkoivat tehdä aloitteita kunnansairaaloista. Ensimmäiset vaatimattomat sairastuvat oli perustettu 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, ja kunnansairaalalaitoksen vakiintuessa vuosisadan vaihteeseen mennessä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös itse sairaalarakennuksiin ja niiden käytettävyyteen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/13. Cavete collegae! Vuoden 1921 kunnanlääkäri­ohjesääntö ja varhainen edunvalvonta

"Eikä hän tavallinen kuolevainen ihminen voi millään tavoin kaikissa suhteissa täyttää kaikkien kuntansa mahtavien itsekkäisiä, useimmiten luonnottomia ja kovin alkeellisesta käsityskannasta johtuvia vaatimuksia, joka seikka puolestaan jo voi johtaa siihen, että hän uudistusvaaleissa tulee sivuutetuksi tai muutoin joutuu kärsimään asemansa epävakaisuuden takia."

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/20. Ammatti­kunta valvoo pätevyyt­tään

Kun lääkärimäärä kasvoi ja lääketiede kehittyi, etenkin suurissa kaupungeissa alkoi olla entistä enemmän tietylle alalle erikoistuneita lääkäreitä. 1910-luvulla alkoi ilmetä tarvetta valvoa spesialistiksi itsensä ilmoittavien pätevyyttä. Lääkäriliitto päätti vuonna 1917, että liiton jäsenen oli perehdyttävä perusteellisin erikoisopinnoin siihen alaan, jonka spesialistina hän halusi työskennellä. Ensin paikalliset lääkäriyhdistykset valvoivat erikoispätevyyksiä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/22. Lääkärit ennakkoluuloja vastaan – vuoden 1936 rokotuslaki

Vaikka isorokko oli vuosisadassa saatu rokotusten avulla Suomesta melkein häviämään, eivät ennakkoluulot rokottamista kohtaan olleet 1900-luvun alussa hälvenneet. Lääkärien mukaan etenkin Länsi- ja Lounais-Suomessa vastustettiin rokotuksia, ja koska laiminlyönnistä annetut sanktiot olivat mitättömiä, oli rokottamattomien määrä kasvanut. Vielä vuonna 1936 Kainuussa koettiin paikallinen isorokkoepidemia.

Lääkärin Suomi 100/24. Yliopiston sisäänpääsyrajoitukset tulivat ensin lääketieteelliseen

"Muistamme meidät kaikki medikofiilareina, meluisana joukkiona, joka täytti matemaattisluonnon-tieteellisen tiedekunnan luentosaleja. Numerus clausus oli juuri astunut voimaan -- Keinoja ei kaihdettu, kunhan saavutettiin päämäärä: päästä niiden kahdenkymmenen ennakolta määrätyn lääketieteellisen neron joukkoon, joille annettiin kunnia päästä tiedekuntaan."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/26. 543210 – ja ­ vastaanottojonot lyhenivät hetkeksi

Kieltolain aika päättyi 5.4.1932 klo 10, mikä näkyi aluksi vastaanottojonojen lyhentymisenä. Aikana, jolloin erilaiset alkoholijuomat olivat normaali osa reseptilääkevalikoimaa, oli kieltolaki tarkoittanut valtavaa painetta maan lääkärikuntaa kohtaan. Ainoa laillinen väylä alkoholijuomiin kulki lääkärien ja eläinlääkärien reseptien kautta. Ensin mainituilta sai laatujuomia ja viimeksi mainituilta tukkuannoksia.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/50. Sairaalalääkärien palkkataistelu 1961

Sairaalalääkärit saivat 1950-luvun perintönä sekavan palkkiojärjestelmän, jossa oli suuria yksilökohtaisia eroja. Liitto tiedosti tämän ja asetti toimikunnan 1958 tutkimaan sairaalalääkärien palkkauksen epäkohtia. Valtiovalta asetti niin sanotun Virolaisen komitean tutkimaan asiaa. Liitto antoi ukaasin, jossa se vaati neuvottelukunnan asettamista, tai se ryhtyisi radikaaleihin toimenpiteisiin.

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/57. Publish or perish? Ensimmäiset Lääketieteen päivät 1967

Lääkärin työ on tiedettä, taidetta, käsityötä ja lähimmäisen rakkautta, totesi professori Gösta Becker 1920-luvun lopulla. Tiede merkitsi hänelle tutkimuksella saavutettua systemaattista tietoa ja pyrkimystä laajentaa tietoja ihmisruumiin ilmiöistä. Kolme muuta aspektia olivat kuitenkin vielä korosteisessa asemassa. Tietoa oli usein täydennettävä intuitiolla, näppäryydellä ja vuorovaikutustaidoilla.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/67. Laki lääkärintoimen harjoittamisesta uudistetaan – yli 50 vuoden jälkeen

Lääketieteen opintouudistus merkitsi muutoksia vuodesta 1925 voimassa olleeseen lakiin lääkärintoimen harjoittamisesta. Uudistuksen ideana oli, että kaikki lääkärit erikoistuisivat ja että lääkärin oikeudet porrastettaisiin. Uutta lakia valmisteltiin vuosia. Ensimmäinen lakiluonnos tehtiin jo vuonna 1973, mutta lopulta laki saatiin hyväksyttyä vasta vuonna 1978.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/77. Terveyskeskus­lääkäri – liukuhihnatyöläinen, perhelääkäri vai omalääkäri?

Terveyskeskustoiminnan pysyvänä ongelmana on ollut se, miten yhdistää mahdollisimman läheinen potilas-lääkärisuhde ja resurssien tehokas hyödyntäminen. Kunnanlääkärin vaihtuminen usean lääkärin terveyskeskukseen 1970-luvulla oli merkittävä parannus, mutta samalla potilaat ja lääkärit eivät enää välttämättä tunteneet toisiaan.

Lääkärin Suomi 100/78. Kaikki valta keskusvirastoilta! Lääkintöhallitus lakkautettiin

Keskusvirastojen lakkauttaminen sekä niiden vallan hajauttaminen kuntiin ja ministeriöihin on usein nähty 1990-luvun laman tuotteena. Keskusvirastoihin perustuneen valtiollisen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmän alasajo suunniteltiin kuitenkin jo 1980-luvun lopulla. Valtiollinen suunnittelukoneisto sopi huonosti markkinamekanismien, kilpailun ja vapauden nimiin vannovan uuden markkinaliberaalin ajan henkeen.

Lääkärin Suomi 100/79. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Kansainvälisesti ainutlaatuinen laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli Suomessa voimaan 1.3.1993 vahvistaen potilaan roolin potilas-lääkärisuhteen subjektina. Sen mukaan potilaalla oli oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hoitoon pääsyyn. Jokaiseen terveydenhuoltoyksikköön oli nimitettävä potilasasiamies. Laissa säädettiin myös potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeudesta.

Lääkärin Suomi 100/83. Lääketieteen erityispätevyydet

Lääkärintyön kehitystä leimasi 1900-luvulla paitsi lääketieteellisen tiedon lisääntyminen myös työnjaon jatkuva eriytyminen. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oltiin tilanteessa, jolloin alettiin kaivata erikoisalojen sisällä olevien tai niiden ulkopuolelle jääneiden tärkeiden erityisosaamisalueiden virallistamista ja niihin liittyvien koulutusvaatimusten määrittelemistä.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/87. Ylioppilasnäytelmistä lääkiksen spekseihin

Näytelmät ovat aina kuuluneet ylioppilaiden juhliin. 1950-luvulla alettiin nähdä medisiinarien juhlissa näytelmiä tai musiikillisia speksejä, jotka olivat medisiinarien itse kirjoittamia ja valmistamia. Vuonna 1952 Medicinarklubben Thoraxin vuosijuhlassa esitettiin ensimmäinen speksi Det pubiska kriget eller Sillsalatissimus. Speksi oli menestys, jonka lauluista monet jäivät elämään medisiinarien piireissä. Thoraxin säännöllinen vuosittainen speksitraditio alkoikin jo tuolloin – tosin 1970-luvulla perinne katkesi hetkeksi.

Lääkärin Suomi 100/90. Reppu selässä keikalle: toimistonomadit ja vuokralääkärin synty

Lääkärin työn ideaali on ollut paikallisyhteisön tuntevassa, aina tavoitettavana olevassa kutsumuslääkärissä, vaikka käytännössä työtä on aina tehty monenlaisissa muodoissa ja olosuhteissa. Viimeistään rakennemuutoksen jälkeen nämä takametsien naiset ja miehet kuitenkin tuntuivat kuolleen sukupuuttoon: uhrautuvaisten elämäntapalääkärien aika kotiapulaisineen oli peruuttamattomasti takana.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan

Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnan­vapautta – terveyden­huolto­laki 2010

Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/98. Tulevaisuuden lääketiede tänään

1970-luvun alussa tehtiin 43 lääkärille kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 12 lääketieteellisen ilmiön kehitystä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Aihe-alueina olivat tehostetun hoidon teknologia, kudossiirrot ja perinnöllisyyden säätely, ja kysymyksissä ennakoitiin eettisiä ja tieteellisiä kysymyksiä in vitro fertilisaatiosta ja geenikirurgiasta klooni-ihmiseen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/100. Potilassuhde 2017: konsumerismin ja kohtaamisen rajapinnalla

Viimeiset sata vuotta ja lääkärin työ. Miten on käynyt potilaalle? Neljä sotaa, vaikenemisen jättämiä ylisukupolvisia haavoja, rakennemuutoksen tuottamaa juurettomuutta. Optimismia, toivoa, edistysaskeleita, sairauksien voittamista – ja hyväksymistä. Ennaltaehkäisyä ja valistusta, voimaantumista. Tietotulva, totuuksia ja epätotuuksia, vaihtoehtoisten totuuksien aika.

Oona Ilmolahti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030