Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla

B-ryhmän streptokokki (GBS) on tärkeä vastasyntyneiden yleisinfektion aiheuttaja. Varhaista, alle viikon kuluessa syntymästä esiintyvää GBS-tautia voidaan estää synnytyksenaikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa (HYKS) varhaisen GBS-taudin esiintyvyys oli poikkeavan suuri vuonna 2005. Vuonna 2006 ehkäisystrategia muutettiin riskisynnytysten tunnistamiseen perustuvaksi. Aiemmin strategia perustui osaksi riskisynnyttäjien GBS-seulontoihin synnytyssairaalassa, osaksi riskitietoihin. GBS-taudin esiintyvyyttä, ohjeiden toteutumista ja lasten taudinkuvaa selvitettiin ennen ja jälkeen strategian muutoksen.

Kirsi Skogberg, Erja Halmesmäki, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Eeva Salo, Ritva Nissinen, Anna-Liisa Järvenpää

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera

Varusmiesten käsitykset ja tietämys influenssasta palveluksen alkuvaiheessa

Varusmiesten tietämystä ja käsityksiä influenssauhkasta Suomessa ei ole aiemmin tutkittu.

Anne-Marie Vartti, Ilkka Mäkitie, Arja R. Aro, Markus Henriksson, Vesa Jormanainen, Simo Nikkari

Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä
Terveys 2000 -väestötutkimuksen tuloksia

Kelan korvaamien sairauspäivärahakausien yleisyyttä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin väestöaineistosta työntekijöillä, joilla oli jokin masennusoireyhtymä (vakava masennustila, pitkäaikainen masennus tai lievä, subkliininen masennushäiriö).

Kirsi Ahola, Marianna Virtanen, Teija Honkonen, Erkki Isometsä, Arpo Aromaa, Jouko Lönnqvist

Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi?

Kaukomatkailun lisääntyessä sairaaloiden päivystykseen lähetetään yhä useammin potilaita matkan jälkeisen infektio-oireilun vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle vuonna 2005 lähetettyjen kuumeilevien kaukomatkailijoiden oireiden etiologiaa.

Annikaisa Kettunen, Katariina Kainulainen, Sakari Jokiranta, Heli Siikamäki

Hysteroskooppinen sterilisaatio on nopea ja turvallinen toimenpide

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä sterilisaatio on uusin vaihtoehto laparoskooppiselle sterilisaatiolle ja pysyvää ehkäisyä haluaville naisille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohtuontelon tähystyksessä tehtävän sterilisaation onnistumista, komplikaatioita, esilääkityksen ja toimenpiteen aikaisen kipulääkityksen riittävyyttä sekä potilastyytyväisyyttä.

Heini Savolainen, Sirpa Ikonen, Jaana Fraser

Lasten ja nuorten aikuisten diabeteksen alueellinen ilmaantuvuus Suomessa

Tavoitteena oli kuvata nuorten aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen alueellista ilmaantuvuutta Suomessa sekä päivittää nämä tiedot lasten tyypin 1 diabeteksen osalta.

Niina Lammi, Paul Blomstedt, Johan Eriksson, Marjatta Karvonen, Elena Moltchanova

"En olisi vielä kotiin lähdössä"
Sairaalaosaston käytännöistä potilaan silmin

Tutkimuksen kohteena on suomalainen somaattinen sairaalaosasto. Lähestymistapa on kriittinen ja toiminnan kehittämistavoitteen sisältävä. Tutkimuksessa kysytään, minkälaiset käytännöt sairaalaosastolla ovat ongelmallisia potilaslähtöisen toiminnan näkökulmasta.

Riikka Lämsä, Laura Mäkelä

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa.

Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Potilaiden kokemukset nivelreuman aiheuttamasta haitasta

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten suomalaiset nivelreumapotilaat ilmaisevat sairauteensa liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Sini Tuominen, Timo Möttönen, Risto Tuominen

Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä 2003-2005

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko hoitoon hakeutujissa tai hoitotuloksissa tapahtunut muutoksia opioidikorvaushoitojen arviointi- ja hoitokäytäntöjen muututtua HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä.

Helena Vorma, Petteri Sokero, Saija Turtiainen, Heikki Katila

Sikiön kolmiulotteisen kaikututkimuksen ongelmalliset rajat
Lääketiedettä vai kaupallista viihdettä?

Lääketieteellisistä ja muista syistä tehtävät kaupalliset kolmiulotteiset sikiön kaikututkimukset yleistyvät. Halusimme kartoittaa syitä, miksi perhe hakeutuu Suomessa yksityiseen obstetriseen kaikututkimukseen.

Pertti Kirkinen, Ilona Riippa, Marian Jaalama, Eija Tomás

Onko diabeetikoiden jalkojen omahoito parantunut 20 vuoden aikana?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko diabeetikoiden tiedot hyvästä jalkojen hoidosta ja omahoidon toteuttaminen muuttuneet 20 vuoden aikana.

Tuula Toikka, Satu Redman, Helena Hämäläinen, Tapani Rönnemaa

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Maidon peptideistä on hyötyä verenpaineen hallinnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli meta-analyysiä käyttäen arvioida maidon kaseiinista pilkottuja tripeptidejä (Ile-Pro-Pro ja Val-Pro-Pro) sisältävien maitovalmisteiden verenpainetta alentavaa vaikutusta henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine.

Tiina Jauhiainen, Hannu Kautiainen, Heikki Vapaatalo

Selviämisaseman asiakkaiden terveydentilan seuranta

Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviämisasemalle hoitoon hakeutuneiden taustatietoja ja terveydentilan seurantaa selviämisen aikana.

Tarja Rissanen, Heikki Paakkonen, Marja Kesti, Jussi Nurminen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret haaste kouluterveydenhuollolle

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat melko uusi asiakaskunta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kouluterveystarkastuksia tekevän lääkärin näkökulmasta.

Elina Hermanson, Anni Lommi

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä