"En olisi vielä kotiin lähdössä"
Sairaalaosaston käytännöistä potilaan silmin

Tutkimuksen kohteena on suomalainen somaattinen sairaalaosasto. Lähestymistapa on kriittinen ja toiminnan kehittämistavoitteen sisältävä. Tutkimuksessa kysytään, minkälaiset käytännöt sairaalaosastolla ovat ongelmallisia potilaslähtöisen toiminnan näkökulmasta.

Riikka Lämsä, Laura Mäkelä

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa.

Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Potilaiden kokemukset nivelreuman aiheuttamasta haitasta

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten suomalaiset nivelreumapotilaat ilmaisevat sairauteensa liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Sini Tuominen, Timo Möttönen, Risto Tuominen

Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä 2003-2005

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko hoitoon hakeutujissa tai hoitotuloksissa tapahtunut muutoksia opioidikorvaushoitojen arviointi- ja hoitokäytäntöjen muututtua HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä.

Helena Vorma, Petteri Sokero, Saija Turtiainen, Heikki Katila

Sikiön kolmiulotteisen kaikututkimuksen ongelmalliset rajat
Lääketiedettä vai kaupallista viihdettä?

Lääketieteellisistä ja muista syistä tehtävät kaupalliset kolmiulotteiset sikiön kaikututkimukset yleistyvät. Halusimme kartoittaa syitä, miksi perhe hakeutuu Suomessa yksityiseen obstetriseen kaikututkimukseen.

Pertti Kirkinen, Ilona Riippa, Marian Jaalama, Eija Tomás

Onko diabeetikoiden jalkojen omahoito parantunut 20 vuoden aikana?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko diabeetikoiden tiedot hyvästä jalkojen hoidosta ja omahoidon toteuttaminen muuttuneet 20 vuoden aikana.

Tuula Toikka, Satu Redman, Helena Hämäläinen, Tapani Rönnemaa

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Maidon peptideistä on hyötyä verenpaineen hallinnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli meta-analyysiä käyttäen arvioida maidon kaseiinista pilkottuja tripeptidejä (Ile-Pro-Pro ja Val-Pro-Pro) sisältävien maitovalmisteiden verenpainetta alentavaa vaikutusta henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine.

Tiina Jauhiainen, Hannu Kautiainen, Heikki Vapaatalo

Selviämisaseman asiakkaiden terveydentilan seuranta

Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviämisasemalle hoitoon hakeutuneiden taustatietoja ja terveydentilan seurantaa selviämisen aikana.

Tarja Rissanen, Heikki Paakkonen, Marja Kesti, Jussi Nurminen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret haaste kouluterveydenhuollolle

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat melko uusi asiakaskunta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kouluterveystarkastuksia tekevän lääkärin näkökulmasta.

Elina Hermanson, Anni Lommi

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Oikaisu: Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lääkärilehdessä 6/2009 (s. 477-82) julkaistun nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä käsitelleen artikkelin pohdintaosassa oli virhe. Tekstin olisi pitänyt olla muodossa: Sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä lisääntyi 15 ikävuoden jälkeen, ja 21-26-vuotiaista naisista jo yksi 12:sta ja miehistä yksi 21:stä käytti masennuslääkkeitä.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja sairastumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja oireiden epäillään sekä lisääntyneen että vaikeutuneen. Tässä tutkimuksessa kuvaamme lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä vuodesta 1997 vuoteen 2007 Kelan reseptitiedoston avulla.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Lapsen atooppinen ihottuma heikentää perheiden elämänlaatua

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla elämänlaatua perheissä, joissa on atooppista ihottumaa sairastava alle 10-vuotias lapsi. Atooppisen ihottuman psykososiaalisista vaikutuksista on näyttöä, ja perheen elämänlaatua mittaamalla saadaan arvokasta tietoa ihottuman vaikutuksista perheen arkeen. Perheen elämänlaatumittaria (Dermatitis Family Impact questionnaire, DFI) voidaan käyttää atooppisen ihottuman seurannassa ja ihotautien konsultaatiotarpeen arvioinnissa.

Eija Skarp, Arja Isola, Aarne Oikarinen

Väestöseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta Suomessa

Suomessa on kutsuttu 50-59-vuotiaat naiset rintasyövän väestöseulontaan vuodesta 1992 alkaen. Seulonta-asetus vuodelta 2006 velvoittaa laajentamaan kohdeikäryhmää. Tutkimuksessa arvioitiin seulontaan kutsuttujen ja osallistuneiden rintasyöpäkuolleisuutta ja selvitettiin kutsuiän vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen vuosina 1992-2003.

Tytti Sarkeala, Ahti Anttila

Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme 2003-2007 tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan.

Päivi Piirilä, Witold Mazur, Anssi Sovijärvi

ST-nousuinfarktin hoidossa on vielä parantamisen varaa
Tutkimus neljän sairaanhoitopiirin hoitokäytännöistä

ST-nousuinfarktin hoidoksi suositellaan sepelvaltimoiden välitöntä pallolaajennusta suonten avaamiseksi. Mikäli infarktin oireiden alusta on kulunut alle kolme tuntia, voidaan harkita liuotushoitoa pallolaajennuksen vaihtoehtona. Monissa maissa on kehitetty kattavia logistisia hoitoketjuja hoitoviiveiden minimoimiseksi.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Matti Kotila, Kari Korpilahti, Raimo Kettunen, Virpi Nieminen, Kimmo Verho, Kenth Vikström, Marje Rein, Sirpa Rintala, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Stemi-2005 Tutkimusryhmä