Systolinen verenpaine, kuolemanvaara ja elämänlaatu iäkkäänä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Kohonnut verenpaine on valtimotautien, erityisesti aivohalvauksen, keskeinen riskitekijä. Kiistaa on kuitenkin siitä, kuinka matalalla verenpaineen tasolla riski on merkittävä.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kirsi Rantanen, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen

Potilastyytyväisyys välittömän rinnankorjausleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävän välittömän rinnan korjausleikkauksen läpikäyneiden rintasyöpäpotilaiden tyytyväisyys käytettyyn leikkausmenetelmään 3 vuoden seurantajakson jälkeen.

Kaisa Herttuainen, Paula Mustonen, Leena Setälä, Markku Härmä

Vanhuksen itsemurha ja sen riskitekijät

Itsemurha on merkittävä ongelma myös iäkkäillä. Aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntynyt itsemurhariski liittyy muun muassa masennukseen, päihdeongelmiin ja useisiin somaattisiin sairauksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Viilo, Helinä Hakko, Terttu Särkioja, Markku Timonen, Pirkko Räsänen

Suolistosyövän väestöseulonnan käynnistyminen Suomessa

Suolistosyövän väestöseulonta käynnistyi Suomessa 22 kunnassa vuonna 2004. Kansallisen seulonnan tavoitteena on selvittää, voidaanko suolistosyöpäkuolleisuutta pienentää. Tässä artikkelissa esitetään ensimmäiset tiedot osallistumisaktiivisuudesta ja seulontalöydöksistä.

Nea Malila, Tiina Oivanen, Martin Rasmussen, Outi Malminiemi

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua

Lapsuuden traumaattisia kokemuksia ja niiden yhteyttä psyykkiseen oireiluun on maassamme tutkittu suhteellisen vähän.

Raimo K. R. Salokangas, Sinikka Luutonen, Heinrich Graf von Reventlow, Paul Patterson, Jukka Huttunen, Mervi Nieminen, Tiina Laine, Hasse Karlsson

Sepelvaltimotautikohtaus ilman ST-nousua - miten hoito on kehittynyt?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautikohtauksen hoidon muutosta.

Heikki Mäntymäki, Juhani Airaksinen, Saila Vikman, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Helena Tuunanen, Pekka Porela

Kuinka Vauvan neurologinen arviointi -menetelmä Vane pystyy ennustamaan pienten keskosten neurokognitiivista kehitystä?

Vane on imeväisikäisen kehitysseurantamenetelmä. Sen ennusteellisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa. Selvitimme menetelmän kykyä ennustaa keskosten poikkeavaa neurokognitiivista kehitystä (CP-vammaa tai viivästynyttä kognitiivista kehitystä).

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Matti Koivu, Vineta Fellman, Lennart von Wendt

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Itseään viiltelevän nuoren monet ongelmat

Monilla kliinikoilla on käsitys, että nuorten itsensä viiltely on lisääntynyt, vaikkakaan tutkittua tietoa ilmiön yleisyydestä ei ole. Suomalaisten nuorten itsensä viiltelyä ei ole aikaisemmin empiirisesti systemaattisesti tutkittu.

Marja-Liisa Rissanen, Jari Kylmä, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Tommi Tolmunen, Eila Laukkanen

Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Persoonallisuuden piirteiden yhteys masennuksesta kuntoutumiseen

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden viiden keskeisen persoonallisuuden piirteen yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehdyssä seurannassa.

Raimo Raitasalo, Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Tuula Toikka

Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D)

Väestön ylipainoisuus ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleistymässä nopeasti kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan tyypin 2 diabeteksen kansallisen ehkäisyohjelman toimenpanohankkeen, Dehkon 2D-hankkeen, lähtötilannetta lihavuuden ja diabeteksen osalta.

Markku Peltonen, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Hannu Puolijoki, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Timo Saaristo, Liisa Saarikoski, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto

Osteoporoosin diagnostiikassa kaikki hyvin? Tuloksia eri DXA-laitteilla tehtyjen mittausten vertailusta

Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria (DXA) on ensisijainen menetelmä osteoporoosin toteamiseen ja luuntiheyden seurantaan. Eri laitteilla saatujen tulosten yhteismitattomuus ja erilaiset luokittelukäytännöt aiheuttavat diagnosointiongelmia, jotka olisi saatava hallintaan.

Olli Impivaara, Jorma Viikari, Erkki Alanen, Pirkko Soininen

Urheilusilmävammat - salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät

Silmätapaturmista merkittävä osa tapahtuu liikuntaa ja urheilua harrastettaessa. Erityisesti nuorison suosimissa salibandyssä ja sählyssä sattuu paljon vakavia silmävammoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää urheilusilmävammojen lajijakauma ja akuutit vammatyypit, jotta voidaan antaa perusteltuja suosituksia suojalasien käytöstä.

Tiina Leivo, Ilkka Puusaari, Teemu Mäkitie

Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Vaikka seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen on osoitettu vähentävän valtimosairauksien riskiä, pienen kolesterolitason pitkäaikaisvaikutuksista kiistellään edelleen. Olemme seuranneet vanhuusikään saakka miesjoukkoa, jonka seerumin kolesterolitaso mitattiin 30-39 vuotta aiemmin.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Kirsi Rantanen Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A. Miettinen

15-vuotiaiden ylipaino ja painon kokeminen WHO-koululaistutkimuksessa

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt monissa länsimaissa.

Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Ensikokemuksia TOT-leikkauksesta naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on yleinen naisten ongelma, joka lisääntyy iän myötä. Viime vuosina virtsankarkailun leikkaushoidossa on otettu käyttöön mini-invasiiviset tekniikat. Näistä uusin on TOT (transobturator tape), jonka toivotaan vähentävän komplikaatioita ja yksinkertaistavan leikkaustekniikkaa.

Tiina Vaari, Teuvo Takala

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi

Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymän ilmaantuvuus ja tautikohtainen kuolleisuus Väestöpohjainen analyysi Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueelta 1970-luvulta 2000-luvulle

Surfaktantin puutteesta johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) on edelleen tavallisimpia sairauksia ennenaikaisina syntyneillä lapsilla, vaikka sen ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Maila Koivisto, Timo Saarela, Tuula Kaukola, Marja-Leena Pokela Marita Valkama, Mikko Hallman

Huonojen uutisten kertominen potilaalle - syöpätautien erikoislääkärien kokemuksia

Sairauksia koskevien huonojen uutisten kertomista on tutkittu Suomessa vähän. Tutkimuksessa kartoitettiin Tyksin syöpätautien klinikan erikoislääkärien käsityksiä syöpäsairauteen liittyvistä huonoista uutisista ja selvitettiin heidän selviytymisstrategioitaan, kokemuksiaan huonojen uutisten kertomisesta, suhtautumistaan totuudenmukaiseen kertomiseen sekä heidän käsityksiään potilaiden toiveista.

Riina Katainen, Florence Schmitt, Jorma Piha