Kyynärtekonivelleikkaus - yleistyvä erikoistoimenpide

Nivelreuma vioittaa kyynärniveltä noin kahdella kolmasosalla reumapotilaista. Niveltuhon edetessä on tekonivelleikkaus välttämätön kivun poistamisen ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Aikaisemmin kyynärartroplastian ongelmina ovat olleet postoperatiiviset sijoiltaanmenot ja toisaalta saranaproteesien yhteydessä varhaiset aseptiset irtoamiset. Nykyään kyynärtekonivelleikkaus voidaan suorittaa siten, että siihen liittyy erittäin vähän varhaisvaiheen komplikaatioita, jos toimenpide on suoritettu ammattitaitoisesti ja kokemuksella. Leikkauksen teknisellä suorituksella on - kuten tekonivelkirurgiassa yleensäkin - keskeinen asema, kun pyritään hyvään lopputulokseen. Kyynärtekonivelleikkausten ohjaaminen muutamaan reumaortopediaa suorittavaan sairaalaan Suomessa olisi tärkeää hyvien leikkaustulosten saavuttamiseksi. Reumapotilaita hoitoon ohjaavien henkilöiden pitäisi ympäri Suomen muistaa myös tämän nivelen rekonstruktiivisen kirurgian mahdollisuudet.

Matti U.K. Lehto, Mikko Ikävalko

Terveiden kuljettajien ajokyky ajosimulaattorissa

Ajokyvyn arviointi on vaikeaa: lääkärin vastaanotolla resurssit ovat rajoitetut ja todellisessa liikenteessä joidenkin sairaiden ihmisten testitilanne saattaa muodostaa liian suuren riskin. Digitaalinen ajosimulaattori tuo uusia mahdollisuuksia kuljettajan arvioimiseen. Artikkelissa kuvataan havaintoja eri-ikäisten terveiden miesten ja naisten ajosimulaattoritestistä, jossa tutkittiin erityisesti tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä sekä reagointikykyä vaihtuviin tilanteisiin.

Helena Hiltunen, Markku Partinen

Ravintotekijöiden yhteys virtsakivitaudin ilmaantuvuuteen tupakoivilla miehillä

Kalsiumin ja oksaalihapon saannin sekä nesteiden käytön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. SETTI-syövänehkäisytutkimuksen aineistosta tutkittiin ruokavalion ja virtsakivitaudin riskin yhteyttä tupakoivilla miehillä. Viiden seurantavuoden aikana 329 miehellä todettiin virtsakivitauti. Kalsiumin saanti ei ollut yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. Magnesiumin runsas saanti sen sijaan suojasi virtsakivitaudilta. Runsas kuidun saanti oli puolestaan virtsakivitaudin riskitekijä. Runsas oluen käyttö oli yhteydessä vähäiseen virtsakivitaudin riskiin. Tutkimuksen perusteella kalsiumin merkitys virtsakivitaudin ehkäisyssä ja hoidossa tulisi arvioida uudelleen.

Tero Hirvonen, Pirjo Pietinen, Mikko Virtanen, Jarmo Virtamo

Dipyridamolitehosteiset sydänlihaksen perfuusion gammatutkimukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 1993-1997

Farmakologista altistusta käytetään sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen tehosteena silloin, kun potilas ei pysty jostain syystä kuormittamaan itse itseään kliinisessä rasituskokeessa. Altisteena käytetään Suomessa yleensä dipyridamolia. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosista 1993-97 tehdyssä selvityksessä dipyridamolialtistus säilytti asemansa kliinisen rasituskokeen vaihtoehtona erityisesti selkäsairauksista ja alaraajojen nivelrikosta kärsivien potilaiden tutkimuksissa. Henkeä uhkaavia tai pitkäkestoisia komplikaatioita ei esiintynyt. Iskeemistyyppisen EKG-muutoksen tai rintakivun puuttuminen ei millään muotoa poissulkenut sepelvaltimotaudille luonteenomaista gammakuvauslöydöstä. Suuntauksena on korvata nyrkistys kevennetyllä ergometrialla farmakologisen altistuksen tehosteena.

Markku Walamies, Aimo Hietanen, Kyllikki Hänninen

Kaksossynnytykset Suomessa - ilmaantuvuuden ja perinataalikuolleisuuden muutokset

Kaksossynnytysten ilmaantuvuus on 1990-luvulla selvästi kasvanut Suomessa. Kaksossynnytyksien määrä on lisääntynyt hedelmättömyyshoitojen sekä synnyttäjien iän myötä. Samanaikaisesti pienipainoisten vastasyntyneiden hoito on kehittynyt, mikä on vähentänyt kaksosraskauksiin liittyvää kuolleisuutta. Kaksosten perinataalikuolleisuus on kuitenkin yhä viisinkertainen yksisikiöisiin verrattuna.

Erja Forssas, Mika Gissler, Anna-Liisa Hartikainen, Elina Hemminki

Eurooppalainen yhteistutkimus: Naisen asialla syöpää vastaan - Suomen osion tuloksia Potilaan kokemus syövän hoidosta Sairauden vaikutus suomalaisen naisen elämään

Naisen asialla syöpää vastaan -tutkimus on osa Euroopan tähän asti laajinta kyselyä, jossa kartoitettiin rinta- tai gynekologiseen syöpään sairastuneiden naisten kokemuksia, asenteita ja hoitotyytyväisyyttä.

Päivi Hietanen, Marja Simonsuuri-Sorsa, Tuula Salmi

Viekö velka terveyden?

Väestöotokseen perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psykososiaalista tilannetta sekä erityisesti velkaantuneiden psyykkistä oireilua. Kunnallisessa velkaneuvonnassa asioineilla todettiin mielenterveyshäiriö selvästi useammin kuin verrokeilla. He olivat myös käyneet tiheämmin lääkärin vastaanotolla ja useampi heistä oli käyttänyt lääkärin määräämiä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Velkaantuneiden psyykkiset oireet vaikuttivat kuitenkin pitkäaikaisilta, sillä velkaneuvonnassa aiemmin asioineilla oli mielenterveyshäiriö yhtä usein kuin vastikään asiakkaiksi tulleilla. Puolet velkaneuvonnan asiakkaista oli syrjäytynyt työelämän ulkopuolelle ja eli taloudellisessa puutteessa. Velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi myötäelämistä ja rohkaisua, sillä velkaneuvonnan asiakkaista useat olivat varsin toivottomia tulevaisuutensa suhteen. Velkaneuvonnan työotetta saattaisi olla aiheellista monipuolistaa.

Jukka Hintikka, Osmo Kontula, Kaj Koskela, Heimo Viinamäki

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Teleradiologisen konsultaation vaikutus terveyskeskuksen potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon

Parkanon terveyskeskuksessa haluttiin selvittää, millainen vaikutus teleradiologisella konsultaatiolla on potilaan diagnoosiin ja hoitoon. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa lähetettiin TAYS:aan teleradiologiseen konsultaatioon sellaiset kuvat, joista haluttiin radiologin lausunto ja toisessa osassa kaikki yhden kuukauden aikana otetut kuvat. Kun radiologin lausuntoa verrattiin lähettävän lääkärin tekemään diagnoosiin, havaittiin että teleradiologinen konsultaatio muutti hoitoa noin 15 %:ssa tapauksista. Kirjoittajat suosittelevat teleradiologian käyttämistä varsinkin sairaanhoitopiirin reuna-alueilla, koska sen avulla voidaan lisätä potilaan turvallisuutta ja vähentää terveyskeskusten eriarvoisuutta palvelujen saannissa.

Timo Paakkala, Timo Kallio, Martti Kiuru, Matti Rajamäki, Juha Aalto

Nuorisopsykiatrian palvelut lisääntyneet mutta eivät riitä kattamaan suurta tarvetta

Nuorisopsykiatrian palvelujen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, vaikka nuorisopsykiatrian hoitojärjestelmä onkin sekä uudistunut että volyymiltaan kasvanut. Hoidon kysynnän kasvu näkyy esimerkiksi psykiatristen sairaalahoitopäivien määrän kasvuna. Huolestuttava piirre on hoitoon ohjautumisen sattumanvaraisuus: esimerkiksi syömishäiriöisen tai itsemurhaa yrittäneen nuoren hoitopaikkaa ei valita nuoren psyykkisen, vaan somaattisen tilan perusteella. Palvelujärjestelmän pirstoutuneisuus vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja heikentää niiden laatua. Nuorisopsykiatrista hoitoa on selvitetty sairaanhoitopiireille lähetetyllä kyselyllä sekä tarkemmilla haastatteluilla yhdessä sairaanhoitopiirissä.

Eila Laukkanen, Birgitta Hartikainen, Markku Luotoniemi, Kauko Julma, Veikko Aalberg, Kari Pylkkänen

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ihottumat ovat pääasiassa trooppisten jalopuiden ja muiden ulkomaisten puulajien aikaansaamia. Allergisten ihottumien lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ärsytysihottumia, silmien sidekalvontulehdusta, nuhaa, kurkunpään ja nielun tulehdusta sekä astmaa. Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat ovat Suomessa harvinaisia ammattitauteja. Ne ovat pääasiassa ulkomaisten kovien jalopuupölyjen aiheuttamia, viivästyneestä eli IV-tyypin allergiasta johtuvia kosketusekseemoja, harvoin välittömästä eli I-tyypin allergiasta johtuvia kosketusurtikarioita.

Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret

Kriisihoitojaksot lastenpsykiatrian osastolla ovat kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntyneet. Tavallisin syy kriisijakson aloittamiseen päivystysluonteisesti on itsetuhoisuus. Yli puolet kriisijaksolle ohjautuneista lapsista kärsii masennuksesta tai tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä. Lapset elävät tavallisimmin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä ja usein heidän vanhemmillaan on samanaikaisesti erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Lasten toimintakyvyn heikkous kriisijakson alkaessa näkyy usein kykenemättömyytenä koulutyöskentelyyn. Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty nykyisin tarjoamaan riittäviä hoitopalveluja lapsille.

Kirsti Kumpulainen, Eila Pietikäinen, Eila Räsänen

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Akuutin alaselkäkivun oireenmukainen hoito COX-2-selektiivisellä tulehduskipulääkkeellä Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus nimesulidista verrattuna ibuprofeeniin

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin COX-2-selektiivisen tulehduskipulääkkeen nimesulidin tehoa akuutin alaselkäkivun hoidossa vakiintuneeseen ibuprofeenilääkitykseen. Nimesulidi osoittautui tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi akuutin alaselkäkivun oireiden lievitykseen. Kipulääkitys on tavallisin hoito akuuttiin alaselkäkipuun, ja toipumista auttaa parhaiten tavanomaisten toimintojen ylläpitäminen sietokyvyn rajoissa. Nimesulidilääkitys edisti potilaiden toimintakyvyn paranemista joiltain osin paremmin kuin ibuprofeeni. Vakavia haittavaikutuksia ei lyhyen hoitojakson aikana ollut kummallakaan lääkkeellä, ja nimesulidilla oli vähemmän maha-suolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia.

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio, Heikki Vuorela

Kokemukset 10 ensimmäisen munasarjasyöpäpotilaan suuriannoksisesta solunsalpaajahoidosta Turussa

Autologinen kantasolusiirto on tukihoito, joka mahdollistaa tavallista suurempien solunsalpaaja-annosten antamisen syöpäpotilaalle. Tällä hoitotavalla on saavutettu alustavia lupaavia tuloksia myös munasarjasyövän hoidossa. Kantasolusiirrolla voidaan nopeuttaa luuytimen toipumista suuriannoksisen solunsalpaajahoidon jälkeen, mutta potilaat tarvitsevat tehokasta tukihoitoa muiden kuin hematologisten sivuvaikutusten vähentämiseksi. Kliinisesti merkittävin kysymys on, voidaanko suuriannoshoidolla estää munasarjasyövän uusiutuminen ja parantaa potilaiden pitkäaikaisennustetta. Artikkelissa kuvataan kymmenen potilaan saaman suuriannoshoidon tuloksia.

Seija Grénman, Kari Remes, Pirjo Inki, Maija Itälä, Marjut Kauppila, Tarja-Terttu Pelliniemi, Allan Rajamäki, Virpi Rantanen, Toivo T. Salmi, Maarit Vuento, Tuula Salmi

Pernan poiston merkitys

Pernan poiston merkitystä on pitkään pidetty vähäisenä ja splenektomia on tehty suhteellisen kevein indikaatioin. Pernan poiston jälkeisiä infektioita on tutkittu 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että pernan poiston jälkeen sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy normaaliväestöä runsaammin vaikeita septisiä infektioita. Myös muita infektioita voi pernan poiston jälkeen esiintyä keskimääräistä useammin. Pernan poistoon liittyy riskitekijöitä, jotka vaativat myös perusterveydenhuollolta valveutuneisuutta näiden potilaiden pitkäaikaishoidossa. Infektioiden torjunnan tulee pernan poiston jälkeen olla tehostettua.

Jyrki Mäkelä, Eveliina Upmeier, Timo Timonen, Heikki Kiviniemi, Seppo Laitinen

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman