Poistoilmoitusrekisteriin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisteriin perustuvien sydäninfarktin ilmaantuvuusarvioiden vertailu

Sairaalassa hoidettujen sydäninfarktikohtausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat olivat poistoilmoitusrekisterin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisterin perusteella laskettuina varsin yhdenmukaiset. Tutkijat toteavat, että poistoilmoitusrekisteriä voidaan tietyin varauksin käyttää kyseisten sepelvaltimotautitapahtumien epidemiologiseen seurantaan. Kliinisen diagnoosikäytännön mahdollisten muutosten vaikutus poistoilmoitusrekisterin sisältöön olisi arvioitava määrävälein.

Markku Mähönen, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto Anu Molarius, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Matti Ketonen Kari Kuulasmaa, Seppo Lehto, Harri Mustaniemi, Matti Niemelä Pertti Palomäki, Veikko Salomaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa

Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla

Samanaikaisesti kuin sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on keski-ikäisessä väestössämme vähentynyt, on sydäninfarktien ja muiden sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoitoa tarvittu vuosittain yhä enemmän ja entistä iäkkäämmille potilaille. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin mukaan näitä hoitopäiviä kertyi sairaaloissamme 1980-luvun lopulla noin 550 000 vuosittain. Eniten lisääntyivät yli 74-vuotiaiden naisten hoidot. Eliniän piteneminen ja suurten ikäluokkien tulo riski-ikään lisäävät lähivuosikymmeninä edelleen sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sairaaloiden kuormitusta.

Pertti Palomäki, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Veikko Salomaa Markku Mähönen, Jorma Torppa, Harri Mustaniemi, Jaakko Tuomilehto Kalevi Pyörälä

Paikallisen rintasyövän hoidon valinta

Paikallisten eli rintaan rajoittuneiden rintasyöpien osuus kaikista rintasyövistä on kasvanut varhaisemman toteamisen vuoksi 10 vuodessa 55 %:sta 70 %:iin, ja potilaiden ennuste on hyvä. TAYS:ssa paikallisista rintasyövistä leikataan säästävästi yli 70 %. Leikkauksen jälkeen annetuista liitännäishoidoista on hyötyä osalle potilaista, mutta niiden antaminen kaikille ei ole perusteltua. Ennustetekijöiden avulla voidaan määrittää korkean uusimisriskin potilaat, joille liitäntähoitoa tulisi tarjota. TAYS:ssa on laadittu nk. biologinen aggressiivisuusluokitus, joka kasvaimen koon ja histologian ohella auttaa paikallisen rintasyövän hoidon valinnassa.

Kaija Holli, Jorma Isola, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Rauni Saaristo

Riittääkö paikallispuudutus karsastusleikkauksessa?

Vuosina 1987-91 OYKS:ssa tehtiin 13 % karsastusleikkauksista paikallispuudutuksessa. Analysoidut sata tapausta tukivat selkeästi rajoitetun peribulbaaripuudutuksen käyttöä aikuispotilaiden karsastusleikkauksissa. Paikallisia puudutuskomplikaatioita ei sattunut eikä okulokardiaalinen heijaste aiheuttanut ongelmia. Kipua tuntui vaihtelevasti 21 tapauksessa, mutta siitä päästiin yleensä puudutetta lisäämällä. Tämä aineisto osoittaa, että kaikentyyppiset karsastusleikkaukset on mahdollista tehdä paikallispuudutuksessa.

Pentti U. Koskela, Tuuli Juutinen, Leila Laatikainen

Voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa avohoidossa?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa polikliinisesti ryhmähoitona erikoissairaalan ja terveyskeskuksen poliklinikoissa. Aineiston muodostivat kaksi tutkimusryhmää, joissa oli yhteensä viisitoista huomattavan lihavaa potilasta. 10 viikon very low calorie -ruokavalion aikana paino laski keskimäärin 10,5 kiloa. Laihdutustuloksen pysyvyyttä kontrolloitiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua laihdutuksen aloituksesta. Seurannan aikana paino nousi merkittävästi osalla tutkituista, mutta valtaosalla (73 %) pitkäaikaistulos oli hyvä. Tutkimus osoitti, että VLC-ruokavalio-ohjelman toteuttaminen onnistuu myös polikliinisesti, jos laihduttaja on motivoitunut.

Minna Heikkilä, Ulla-Kaisa Koivisto, Heleena Majander, Jussi Helin Eija Peltonen, Matti Uusitupa

Skistosomiaasin ehkäisymahdollisuudet kehitysmaissa

Kehitysmaissa esiintyy yleisesti loistauteja, joiden ehkäisy olisi kansanterveyden kannalta merkittävä voitto. Skistosomiaasia sairastaa arviolta 200 miljoonaa ja siihen kuolee vuosittain 200 000 ihmistä maailmassa. Taudin lääkehoito on kehitysmaille liian kallis ratkaisu, ja lisäksi endeemisillä alueilla uusi tartunta seuraisi melko pian. Pysyvään ratkaisuun on mahdollista päästä ehkäisyllä, joka perustuu taudinaiheuttajan, Schistosoma-madon, kiertokulun katkaisemiseen. Schistosoman väli-isäntänä toimivan, hitaasti virtaavissa matalissa vesissä elävän etanan torjuntaan on löydetty lupaava, saippuamarjakasvista saatava luonnonyhdiste. Sen etuna on, että sitä voidaan viljellä ja valmistaa yksinkertaisesti kehitysmaissakin - mikä skistosomiaasin kaltaisen, laajalti levinneen matoinfektion ehkäisyssä on taloudellisesti ainoa todellinen mahdollisuus. Tällaisten suurten terveysongelmien poistaminen on tärkeimpiä avaimia kehitysmaiden taloudelliseen omavaraisuuteen, koska ne parantavat ihmisten toimintakykyä. Sairauksia ehkäiseviin ohjelmiin tarvitaan kehittyneiltä mailta tukea tiedon ja taidon saamiseksi kehitysmaihin, ja tällainen tuki voi tuottaa kestävämpiä tuloksia kuin suora materiaalinen apu.

Eino Hietanen

Sepelvaltimotautikuolleisuus ja sydäninfarktin ilmaantuvuus Suomessa vuosina 1983-1988

FINMONICA-projekti päättyi vuosi sitten. Tutkimusta varten perustetun sydäninfarktirekisterin ensimmäiset analyysit osoittavat kesksi-ikäisen väestön sepelvaltimotautitilanteen edelleen parantuneen 80-luvulla. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni tässä artikkelissa tarkasteltuna kuuden vuoden jaksona 5 % vuodessa. Muutos oli sama sekä Itä- että Lounais-Suomessa. Naisten luvuissa oli samansuuntaista kehitystä, joskin vähäisempää ja tapahtumien pienten määrien vuoksi se oli vaikeammin arvioitavissa. Kun sydän- ja verisuonitautien väheneminen näytti 1970-luvulla olevan lähinnä elintapamuutosten ansiota, on nyt todettuihin entistä parempiin tuloksiin vaikuttanut myös sydäninfarktipotilaiden hoidon kehitys viime vuosikymmenellä.

Veikko Salomaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Heikki Miettinen Harri Mustaniemi, Matti Ketonen, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa Esko Kaarsalo, Matti Niemelä, Jorma Torppa, Kalevi Pyörälä Jaakko Tuomilehto

Äkillinen maksan toiminnan pettäminen: maksansiirto hoitona

Aiemmin terveen ihmisen maksan toiminnan äkillisesti pettäessä ovat nopeat toimenpiteet tarpeen taudin syyn ja potilaan kliinisen tilan selvittämiseksi. Maksansiirron tulokset näiden potilaiden hoidossa ovat nykyisin varsin hyvät. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei niitä potilaita, jotka voivat hyötyä maksansiirrosta, tunnisteta ajoissa. Jotta maksansiirron mahdollisuudet voitaisiin optimoida, on tunnistettava varhain potilaat, joilla konservatiivisen hoidon ennuste on huono. Potilaan ennustetta voidaan arvioida taudin etiologian ja kliinisen kuvan kehityksen perusteella.

Helena Isoniemi, Kaija Salmela, Krister Höckerstedt

Alaraajan syvän laskimotukoksen diagnostiikka ja esiintyvyys

Tutkimuksessa selvitettiin 202:n keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan alaraajan syvän laskimotukoksen oireiden takia tulleen potilaan oireita, löydöksiä, tutkimustuloksia ja selviytymistä. Diagnosointi pelkän kliinisen kuvan perusteella osoittautui vaikeaksi eikä anamneesista tai laboratorioarvoista ollut merkittävää apua. Sairaalan ulkopuolelta hankitun syvän laskimotukoksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tutkimuksen perusteella 80-90 tapausta 100 000:ta henkeä kohden.

Jouni Silvennoinen, Leo Tarssanen

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Voidaanko pitkäaikaishoidon tarvetta lykätä lääkkein?

Sopiva lääkitys voi auttaa lykkäämään pitkäaikaishoidon aloittamistarvetta. Tuore seurantatutkimus antaa viitteitä siitä, että sitalopraamihoidolla voidaan vähentää dementian oireita ja auttaa vanhusta selviämään pidempään kotona. Niin potilaat, omaiset kuin yhteiskuntakin hyötyvät pitkäaikaishoidon aloittamisen myöhentämisestä.

Teuvo Koskinen, Asko Kahanpää, Erkki Lehtomäki, Eero Vaissi

Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot

Suomalaista äitiyshuoltoa pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista, ja onkin oletettu, että synnytykseen liittyvät pelot olisivat suomalaisäideillä harvinaisia. Kuopiossa tehty tutkimus soittaa, ettei näin ole; lähes 85 prosenttia synnyttämään tulleista äideistä pelkäsi synnytystekniikkansa olevan heikko ja 40 prosenttia uskoi synnytyskipujen olevan kestämättömiä. Vain pari prosenttia äideistä ei pelännyt synnytystä etukäteen.

Sakari Suonio, Heikki Vartiainen, Tuula Laasanen, Seppo Saarikoski

Tupakoivien miesten alkoholinkäytön yhteys ruokavalioon, painoon ja verenpaineeseen

Alkoholinkäytön, ruokavalion, painon ja verenpaineen välisiä yhteyksiä tutkittiin aineistosta, joka käsitti 17 975 tupakoivaa 50-69-vuotiasta miestä. Alkoholinkäyttö ei vähentänyt ruoan kokonaiskulutusta - alkoholi lisättiin ylimääräisenä ruokavalioon. Vaikka ruoka-aineiden käytössä oli eroja, energia- tai muiden ravintoaineiden saanti ei vaihdellut selvästi alkoholinkäytön mukaan. Runsaasti alkoholia käyttävät olivat lihavampia ja harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin muut. Heillä oli myös korkeampi verenpaine.

Satu Männistö, Pirjo Pietinen, Marja-Leena Ovaskainen, Jarmo Virtamo

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Donerade äggceller vid behandling av barnlöshet

Kvinnor som från födseln saknar egna äggceller, eller som senare drabbas av ovariell insufficiens eller är bärare av genetisk sjukdom, kan numera behandlas med donerade äggceller. Äggcellerna erhålls från friska, frivilliga donatorer. Sådana behandlingsprogram har genomförts vid Befolkningsförbundets barnlöshetsklinik och erfarenheterna från det första året presenteras. Graviditetsfrekvensen per embryoöverföring var 30 procent och per infertilt par 48 procent, vilket är högre än vid provrörsbefruktningar med egna celler. Behandlingen är enkel för mottagaren men krävande för donatorn och förutsätter därför absolut uppföljning på hög nivå och grundlig handledning.

Viveca Söderström-Anttila, Outi Hovatta

Mistä palvelutuotteiden hinta muodostuu julkisella sektorilla? Esimerkkinä silmäsairauksien hoito KYS:ssa

Palvelujen hinnoittelu on pääsemässä vauhtiin myös julkisella sektorilla. Toistaiseksi käytäntö on kirjava ja ostajan on vaikea vertailla hintoja; jotkut tuottajat markkinoivat palveluitaan erilaisia tutkimuksia ja hoito-osioita käsittävinä kokonaisuuksina, tuotepaketteina, jotkut taas yksittäisinä suoritteina, tutkimusten tai hoidon osina. Hinnoittelu on kohdannut vastustusta, mutta kirjoittajien mukaan sillä on tervehdyttävä vaikutus - se saa aikaan säästämisen ilmapiirin. Artikkelissa kuvataan, miten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on määritelty hinnat silmätautien klinikan palvelutuotteille. Tuotteistamisen päälinjat heijastavat talon yhteisesti hyväksymiä hinnoitteluperiaatteita.

Tuomo Puustjärvi, Markku Auvinen, Erkki Kentta Erkki Tuovinen

Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030