Natiivimahakuvauksen diagnostinen osuvuus

Osalta akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon tulleista potilaista otetaan natiivimahakuva. OYKS:ssa selvitettiin natiivimahakuvasta annetun lausunnon diagnostista osuvuutta vertaamalla sitä leikkauskertomukseen. 154 potilaan aineistossa natiivimahakuvaus paljasti diagnoosin yli puolella potilaista ja leikkaus noin joka kolmannella potilaalla. Virheellinen lausunto oli annettu 12 tapauksesta: näistä seitsemässä virhediagnoosista ei koitunut merkittävää haittaa, mutta viidessä kyllä. Natiivimahakuvauksen kanssa samanaikaisesti otetulla ja oikein tulkitulla thoraxkuvalla olisi kolme virhediagnoosia todennäköisesti vältetty. Natiivimahakuvaukset tulee kohdentaa säderasituksen minimoimiseksi oikein valituille potilaille. Natiivimahakuvaukseen tulee liittää thoraxkuvaus, ja ainakin ongelmallisissa tapauksissa kuvista on hyvä saada useamman radiologin lausunto.

Maria Ylisaari, Marja Perhomaa, Tapani Tikkakoski, Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Eija Pääkkö

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1995 Kommentteja

Alloimmunotrombosytopenian vuoksi hoidetut tai tutkitut vastasyntyneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1987-1993

Vastasyntyneen alloimmunotrombosytopenia on alidiagnosoitu ongelma. Tautiin liittyvän aivoverenvuotoriskin vuoksi tulee aktiivisesti etsiä sitä sairastavat vastasyntyneet sekä tutkia ja tarvittaessa hoitaa heidän sisaruksensa jo raskausaikana. Alloimmunisaatiota aiheuttavia antigeeneja löydetään jatkuvasti uusia. Tapauksissa, joissa naiselta on todettu niiden puutos, tulisi myös naispuoliset lähisukulaiset tutkia sen toteamiseksi. Tulevaisuudessa olisi harkittava seulontojen järjestämistä kaikille odottaville äideille.

Päivi Nykänen, Anneli Martikainen, Kirsti Heinonen, Riitta Kekomäki, Pertti Kirkinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1995 Kommentteja

Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?

Sepelvaltimotautikuolemat ovat osapuilleen 50 % yleisempiä Itä-Suomessa kuin lännessä. Tämä idän ja lännen ero on yhtä selvä erilaisissa väestön osaryhmissä, eikä se johdu itäsuomalaisten heikommasta sosioekonomisesta asemasta. Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä. Asuinalueen vähäisempi vaikutus sepelvaltimotaudin yleisyyteen liittyy Itä-Suomessa etenkin aiemmin vallinneisiin epäterveellisiin ruokailu- ja tupakointitottumuksiin.

Seppo Koskinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 32/1995 Kommentteja

Koristekasvien aiheuttama allerginen kosketusihottuma

Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa on 14 viime vuoden aikana diagnosoitu työperäinen koristekasveista johtuva allerginen kosketusihottuma 12 potilaalta. Potilaista yksitoista sai ihottuman joko liljakasveista tai mykerökukkaisista tai molemmista. Eniten ihottumia aiheuttivat liljakasveihin kuuluvat tulppaanit ja alstromeria. Viisi potilasta joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska heillä oli useita allergioita tai he olivat voimakkaasti herkistyneitä eivätkä voineet työssään välttää allergeeneja.

Anne Lamminpää, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 32/1995 Kommentteja

Nuoret psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

KYS:n psykiatrian klinikassa tehtiin toukokuussa 1993 tutkimus erikoissairaanhoidon potilaista, ja osana sitä selvitettiin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevien 119 nuoren taustaa ja kliinisiä piirteitä. Potilaiden hoito oli kestänyt keskimäärin vuoden. Tulosten mukaan pojat olivat vakavammin häiriintyneitä kuin tytöt, heidän hoitoontulonsa oli viivästynyt pitempään ja heillä oli huonompi hoitomotivaatio. Myös poikien psykososiaalinen selviytyminen oli huonompaa. Masennus osoittautui yleisimmäksi psykiatriseksi diagnoosiksi. Tavallisin hoitomuoto oli yksilöpsykoterapia. Yli puolet potilaista ei käyttänyt psyykenlääkitystä. Noin 70 % nuorista oli tyytyväinen saamaansa avohoitoon. Hoitomyöntyvyys oli aineiston vanhemmilla nuorilla parempi kuin nuoremmilla. Puolet nuorista tunsi saaneensa hoidosta merkittävää apua ongelmiinsa.

Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki, Eila Laukkanen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 32/1995 Kommentteja

Kun varjoainekuvauksessa sepelvaltimot ovatkin avoimet... Sepelvaltimotautidiagnostiikan vaikeudet ja väärän sepelvaltimotautidiagnoosin seuraukset

Vuonna 1992 rintakipujen vuoksi OYKS:ssa tehdyissä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa todettiin sepelvaltimot avoimiksi 8 %:lla tutkituista. Suurin osa heistä oli tullut kuvaukseen invasiivisen hoidon tarpeen arviointia varten, koska heillä oli diagnosoitu sepelvaltimotauti tai sitä epäiltiin. Vajaalla kolmasosalla oli ollut tyypillinen angina pectoris -kipu, ja suurimmalla osalla diagnoosi oli perustunut rasituskokeen tai isotooppitutkimuksen tulokseen. Oireita oli kestänyt keskimäärin yli neljä vuotta, ja se oli vajaalla puolella potilaista johtanut työkyvyttömyyteen. Työhön palaaminen, diagnoosista irtipääseminen ja lääkityksen lopettaminen osoittautuivat ongelmallisiksi, ja suuri osa potilaista kärsii rintakivuista vielä varjoainekuvauksen jälkeenkin.

Jari Tapanainen, Juhani Airaksinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1995 Kommentteja

Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 29/1995 Kommentteja

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 29/1995 Kommentteja

Kasvien aiheuttamat myrkytykset

Kasvien aiheuttamat vakavat myrkytykset ovat harvinaisia Suomessa. Kasvimyrkytysten osuus on noin 5 % sairaaloissa hoidetuista lasten myrkytyksistä. Runsas viidennes Myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä on tapauksia, joissa kasvin epäillään aiheuttaneen myrkytyksen tai potilas on saanut lievän kasvimyrkytyksen. Myrkytysten analysointi jälkikäteen ja kysely Myrkytystietokeskuksessa osoittivat, että kyselyn tai sairaalahoidon syynä oli useimmiten kielon, kirjovehkan, tuhkapensaan tai terttuseljan marjan tai lehden syöminen. Sairaalassa hoidetuista tapauksista vain 11 % oli selviä kliinisiä myrkytyksiä. Vakavia oireita aiheuttivat mm. näsiä, lumimarja, tuhkapensas, rusokuusama ja punakoiso. On ilmeistä, että useimmat kasvimyrkytykset voidaan hoitaa pelkällä lääkehiilellä. Mahantyhjennys on harvoin tarpeellinen.

Anne Lamminpää, Marja Kinos, Jussi Vilska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1995 Kommentteja

Viitteitä kannabiksen käytön lisääntymisestä: Varusmiesten huumausaineiden käyttöä testattiin biokemiallisin menetelmin

Kesäkuussa 1993 palvelukseen astuneen 992 varusmiehen veri- ja virtsanäytteistä määritettiin huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuudet. Kannabistuotteiden käytön osoittavaa tetrahydrokannabinolia todettiin viiden ja bentsodiatsepiineja kuudentoista varusmiehen näytteestä, kodeiinia tai morfiinia tai molempia 12 varusmiehen näytteestä ja muita lääkeaineita kuudesta näytteestä. Löydökset viittaavat huumeiden, lähinnä kannabiksen käytön lisääntymiseen vuodesta 1987.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Pirjo Lillsunde, Ari Peitso, Eija Schultz, Kimmo Koskenvuo, Timo Seppälä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1995 Kommentteja

Homevauriotalon asukkaiden sairastaminen

Homevaurioista ja niiden aiheuttamista terveydellisistä ongelmista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa tutkittiin homeiden huomattavasti vaurioittaman suuren rivitalokiinteistön asukkaiden taudinkuvaa, allergisuutta ja altistusolosuhteita. Tutkimukset osoittivat, että oireiden taustalla ei ollut IgE-välitteinen allergia, jota usein pidetään asukkaiden sairastamisen keskeisenä syynä. Asunnoista otettujen ilmanäytteiden homeviljely antoi normaalit tulokset. Samojen näytteiden elektronimikroskooppinen tutkimus sen sijaan osoitti poikkeuksellisen suuria homemääriä lähes kaikissa asunnoissa.

Jussi Männistö, Tuula Salmi, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27/1995 Kommentteja

Sukralfaatin ja perusvoiteen vaikutus ihon sädereaktioihin

Suurienergiaisilla laitteilla annetut sädehoidot aiheuttavat harvoin iholle sädevaurioita. Iho voi vaurioitua silloin, kun hoidettava kasvainalue sijaitsee lähellä pintaa. Vaurioitumisherkkyys on potilaskohtaista, ja sitä voidaan vähentää sädehoidon oikealla jaksotuksella. Sädevaurioiden ehkäisemiseksi tai oireiden lievittämiseksi on olemassa erilaisia ihonhoito-ohjeita, joita on tieteellisesti tutkittu vain vähän.

Kirsi Nicklén, Päivi Simonen, Risto Johansson

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 26/1995 Kommentteja

Jatkuva inhalaatio astmakohtauksen hoidossa: onnistuu aikuisillakin, mutta tarvitaanko sitä?

Ylipainehengitys ei lisää inhaloitavien lääkkeiden tehoa hengenahdistuksen hoidossa. Tilalle ovat tulleet halvat, hapella tai paineilmalla toimivat lääkesumuttimet. Lapsiastmaatikkojen hoidossa käytetty jatkuva inhalaatio onnistuu myös aikuisilla. Se osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen hoitotapa, vaikka lääkeainepitoisuus oli alle 30 % ja lääkkeiden kokonaismäärä puolet tavanomaisessa hoidossa kuluneesta. Aikuisille hoito kannattanee aloittaa tavanomaisilla annoksilla, mutta tarvittaessa inhalaatiota voidaan turvallisesti jatkaa laimealla liuoksella esimerkiksi matkalla terveyskeskuksesta sairaalaan.

Vesa Vilkka, Ritva Kauppinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 26/1995 Kommentteja

Onko irtisanominen psyykkinen kriisi?

Irtisanomisen ja sitä seuraavan työttömyyden psyykkisiä vaikutuksia selvitettiin suomalaisen puunjalostustehtaan henkilöstöstä. Vertailuryhmänä oli samanlaista työtä tekeviä puunjalostustehtaan työntekijöitä. Puolen vuoden kuluttua irtisanomisesta työttömien miesten psyykkinen hyvinvointi oli heikompi kuin työssäkäyvien. Huono sosiaalinen tuki ja niukka taloudellinen toimeentulo heikensivät irtisanottujen psyykkistä hyvinvointia. Työttömyyden pitkittyessä vielä vuoden irtisanottujen psyykkinen hyvinvointi heikkeni edelleen eikä työttömyyteen sopeutumista ollut tapahtunut. Erityisesti vaikeasti masentuneiden määrä lisääntyi. Irtisanotuista puolella todettiin kliinisessä haastattelussa psykiatriset diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden heikkeneminen puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Psykiatrinen diagnoosi ja epäkypsä persoonallisuus ennustivat myös seurannassa huonoa psyykkistä selviytymistä.

Heimo Viinamäki, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1995 Kommentteja

Ammattisyöpien diagnosoinnissa suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä

Vuosina 1991-93 työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetut ammattisyöpätapaukset jakaantuvat sairaanhoitopiireihin varsin epätasaisesti. Ammattisyöpiä todetaan selvästi eniten niissä sairaanhoitopiireissä, joissa toimii yliopistollinen sairaala. Alueiden väliset suuret erot johtuvat ilmeisesti vain osittain todellisista ilmaantuvuuden eroista. Valtaosin syynä on sairauksien työperäisyyden puutteellinen selvittely. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan syöpäpotilaiden diagnostiikasta vastaavien lääkäreiden koulutusta sekä työlääketieteen konsultaatiomahdollisuutta kaikkiin keskussairaaloihin. Nyt työlääketieteen erityisasiantuntemus rajoittuu miltei kokonaan yliopistollisiin sairaaloihin ja Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle.

Markku Seuri, Mari Antti-Poika

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1995 Kommentteja

Lapsen vaikean sairauden tai vammaisuuden vaikutus perheen toimintamalleihin

Lapsen vakavan sairastumisen tai vaikeasti sairaan lapsen syntymän aiheuttamia reaktioita ja perheen selviytymistä niistä selvitettiin haastattelemalla 89 perhettä, jolla oli diabetesta sairastava, liikuntavammainen tai kehitysvammainen lapsi. Perheen toimivuutta tarkasteltiin ekokulttuurisen teorian lähtökohdista. Vaikka kaksi kolmasosaa äideistä ja puolet isistä kertoi, että alkuvaiheeseen liittyi runsaasti voimakkaita tunnekokemuksia, suurin osa oli löytänyt kohtuullisen sopeutumismallin. Perheen selviytyminen oli helpompaa silloin, kun äidillä oli hyvä itseluottamus. Lähes puolet vanhemmista ajatteli, että perhekeskeisyys oli lisääntynyt ja perhe-elämä oli tullut säännöllisemmäksi. Vaikeavammaisten lasten perheissä arkipäivän lisääntynyt työmäärä rasitti perhettä, mutta suurin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että lapsen sairaus tai vammaisuus ei ollut muuttanut heidän harrastuksiaan eikä ystävyyssuhteitaan kovin paljon. Perheenjäsenten henkilökohtainen tasapaino ja aikaisemmin hankittujen ja opittujen selviytymiskeinojen määrä ja laatu näyttävät huomattavasti ratkaisevan, miten perheet selvittävät lapsen sairauden tai vammaisuuden aiheuttamat kriisit ja löytävät hallittavissa olevan tasapainon.

Anja Taanila, Jorma Kokkonen, Marjo-Riitta Järvelin

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1995 Kommentteja

Kokemuksia akuutin hengitysvajausoireyhtymän (ARDS) hoidon keskittämisestä

Hengitysvajaus on tehohoidon pitkittymisen tärkein syy. Vuonna 1967 kuvattu aikuisten äkillinen hengitysvajaus oireyhtymä, ARDS (adult/acute respiratory distress syndrome) on hengitysvajauksen vakavin muoto (1). ARDS voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla. Siihen kuuluu tyypillisesti keuhkopöhö ilman sydänperäistä syytä, vaikea hapenantoon reagoimaton hypoksemia, keuhkojen bilateraaliset infiltraatit thorax-kuvassa ja keuhkojen mekaanisten ominaisuuksien huononeminen (2).

Ari Uusaro, Päivi Valta, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1995 Kommentteja

Vakavat jalkaongelmat munuaisensiirron saaneilla diabeetikoilla

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikkojen pitkälle edenneen nefropatian yhteyttä jalkavaurioihin. Aineistona oli 38:n munuaisensiirron saaneen diabeetikon sairauskertomukset. Puolella aineiston potilaista oli tai oli ollut jalkaterän haavauma, ja yli puolet niistä oli johtanut amputaatioon. Vakavien jalkavaurioiden taustana näyttää näillä potilailla olevan lähes aina valtimoverenkierron vaikeasti korjattava vajaatoiminta. Sen entistä varhaisempaa toteamista varten suositellaan dopplerkaikututkimusten käyttöä munuaisensiirron saaneiden ja dialyysihoidossa olevien diabeetikkojen seurannassa. Tällöin valtimoahtaumat voidaan todeta jo ennen jalkavaurioiden syntyä ja hoitaa mahdolliset pallolaajennukseen sopivat muutokset.

Kaisa Virtanen, Tapani Rönnemaa, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1995 Kommentteja

Kolesterolimittauksissa käynti Suomessa 1972-1992

Suomesta on kerätty suurista otoksista tietoja väestön terveyskäyttäytymisestä ja kolesterolimittauksista vuodesta 1972 lähtien, ensin Pohjois-Karjala-projektissa, myöhemmin FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimuksissa. Vuonna 1992 kyselytutkimukseen vastanneista 70 %:lta oli joskus mitattu kolesteroli. Vuosina 1987-92 kolesterolimittaukset ovat yleistyneet huomattavasti verrattuna edeltäneeseen kymmenen vuoden jaksoon. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus vastanneista ilmoitti kolesteroliarvonsa suureksi tai suurentuneeksi, joskin ilmeisesti lääkärit nykyisin diagnosoivat hyperkolesterolemian aiempaa pienempien kolesteroliarvojen perusteella. Ruokavalio-ohjeita sai vuonna 1992 noin kolmasosa kolesterolimittauksissa käyneistä. Kolesterolilääkityksen käyttö oli hyvin vähäistä.

Markku Myllykangas, Mika Taskinen, Patrik Weckman, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työikäisten miesten kuolleisuuden alueelliset erot Suomessa vuosina 1961-1990

Miesten kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sepelvaltimotauteihin on Keski-Lapissa ja osassa Oulun lääniä aivan samaa luokkaa ja paikoin suurempikin ongelma kuin Itä-Suomessa, jota on jo vuosikymmeniä pidetty maan korkeimpien kuolleisuuslukujen alueena. Näkemys on perustunut tutkimuksiin, joissa kuolleisuuslukuja on tutkittu lääneittäin. Kun kuolleisuuslukuja analysoidaan kunnittain, asiasta saadaan hyvin erilainen kuva: kokonaiskuolleisuus on 30 viime vuoden aikana ollut suurin Outokummussa Pohjois-Karjalassa mutta yhtä suuri myös Lapin Kittilässä.

Simo Näyhä, Juhani Hassi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030