Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham

Suomessa käytetään enimmäkseen kolmea erilaista sydän- ja verisuonisairauksien riskinarviointiin tarkoitettua mallia: suomalaiseen aineistoon perustuvaa FINRISKI-laskuria, eurooppalaiseen aineistoon perustavaa SCORE-mallia ja amerikkalaiseen aineistoon perustuvaa Framinghamin riskinarviointimenetelmää. Tässä artikkelissa verrataan näiden menetelmien ennustearvoja suomalaisessa aineistossa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Veikko Salomaa

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Marja Snellman, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Ilkka Julkunen, Juhani Eskola, Petri Ruutu

Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen 2030

Korkea ikä on tunnetusti aivohalvauksen vahvin riskitekijä. Väestön nopean vanhenemisen vuoksi monissa maissa, kuten Suomessa, on syntynyt käsitys, että aivohalvauspotilaiden määrä kasvaa merkittävästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Juhani Sivenius, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo, Cinzia Sarti, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa

PCA3-geenitesti eturauhassyövän diagnostiikassa

HALO-suositus: SLL402010-3225.pdf

Kimmo Taari, Kristina Hotakainen, Maija Saijonkari, Riitta Grahn, Jaana Leipälä

Perinnöllinen Meretojan tauti Runsas oirekirjo heikentää elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä

Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on silmä-, hermo- ja iho-oirein ilmenevä, iän myötä etenevä sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PGA-potilaiden tyytyväisyyttä elämään, tarkentaa taudin oirekuvaa sekä selvittää potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen joihinkin taudin perinnöllisyyttä koskeviin aiheisiin.

Antti Laine, Helena Kääriäinen, Irma-Leena Notkola, Sari Kiuru-Enari

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Aiempien tutkimusten perusteella tromboosiprofylaksia käytetään liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laskimotukosten estomenetelmiä ja tukosprofylaksin toteutumista suomalaisissa sairaaloissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka monessa sairaalassa on käytössä kirjallinen tukosprofylaksisuositus.

Veli-Pekka Harjola, Matti Hillbom, Jouni Ahonen, Ilkka Kantola, Hannele Rintala, Jukka Lumio, Ilmo Kellokumpu, Hannu Kankaanranta, Päivi Härkki, Hannu Miettinen, Riitta Lassila

Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito?

Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty hoitojärjestelmä, jossa päihdeongelmainen äiti voi olla tiiviissä laitoshoidossa yhdessä vauvansa kanssa odotusajasta lähtien. Hoidossa tuetaan yhtaikaa äidin pysymistä päihteittä ja hänen suhdettaan vauvaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan päihde-ensikotihoidossa olevien äiti-vauvaparien lähtökohtaista tilannetta ja hoidon tulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Marjukka Pajulo

Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen
"Niitten kuuluu kysyä myös siitä viinasta, jos on aihetta"

Iäkkäiden alkoholinkäyttö lisääntyy jatkuvasti. Motivoiva haastattelu on todettu tehokkaaksi menetelmäksi vaikuttaa alkoholinkäytön vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäät kokevat alkoholin vaikutukset terveyteensä ja miten alkoholin käyttö tulisi ottaa puheeksi iäkkäiden potilaiden kanssa.

Marja Aira, Ilka Haarni

Lääkäriopiskelijoiden päihteidenkäyttö

Kansainvälisten tutkimusten mukaan lääketieteen opiskelijoiden alkoholin- ja huumeidenkäyttö on yleistä. Suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden päihteidenkäytöstä ei ole aikaisemmin julkaistua tietoa.

Anna-Stiina Meriläinen, Pekka Heinälä, Kaija Seppä

Masennus ja työssäkäynti
Viiden vuoden seurantatutkimus

Tutkimus on osa Kelan vuonna 1995 käynnistämää tutkimusohjelmaa, joka koskee depressiota ja työkykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sosiodemografisten tekijöiden, masennuksen asteen, persoonallisuuden ulottuvuuksien, kognitiivisen kapasiteetin ja elämänhallinnan yhteyttä kokopäivätyön tekemiseen viiden vuoden seurannassa.

Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Simo Saarijärvi, Jouko K. Salminen

Työpaikkaväkivalta lääkärin työssä

Työterveyslaitoksen pian julkaistavan Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan työpaikkaväkivalta on Suomessa lisääntynyt, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaväkivalta voidaan ilmiönä jakaa fyysiseen väkivaltaan, väkivallan uhkaan ja henkiseen väkivaltaan. Vaikka sanallinen loukkaaminen ei yleensä ole uhka työntekijän fyysiselle terveydelle tai turvallisuudelle, se saattaa aiheuttaa uhriksi joutuneelle mielenterveydellistä haittaa ja vaikuttaa kielteisesti työpaikan ilmapiiriin myös laajemmin (1,2). Työturvallisuuslaissa (738/2002) työnantaja velvoitetaan työntekijää työssä uhkaavan vaaran selvittämiseen ja arviointiin sekä toimenpiteisiin ilmeisen väkivallan uhkan ja työntekijän terveydelle haittaa aiheuttavan häirinnän ehkäisemiseksi.

Kimmo Räsänen

Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan

Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokatottumusten, liikunnan ja lihavuuden kehitystä koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Tutkimuksessa kehitettiin Finnair-konsernin työterveyshuollon terveystarkastuksia kattamaan tyypin 2 diabeteksen (T2D) suurentuneen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden seulonnan Finnairin henkilöstöltä. Lisäksi tarjottiin elintapaohjausta henkilöille, joiden riski sairastua diabetekseen oli suurentunut. Koska henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä, arvioitiin myös työaikojen vaikutusta T2D:n ja valtimotautien sairastumisriskiin. Artikkelissa kuvataan tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus, työntekijöiden riskitekijät lähtötilanteessa sekä arvioidaan riskiseulonnan ja interventioiden toteutettavuutta työterveyshuollossa.

Katriina Viitasalo, Jaana Lindström, Katri Hemiö, Sampsa Puttonen, Anja Koho, Mikko Härmä, Markku Peltonen

Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida seerumin kolesterolipitoisuuden muutoksia vuodesta 1982 lähtien väestössä ja eri potilasryhmissä sekä arvioida kolesterolilääkityksen toteutumista, sen kohdentumista eri potilasryhmiin ja hoitotason saavuttamista.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti

ST-nousuinfarktin hoito välittömällä pallolaajennuksella

ST-nousuinfarktin suositeltavin hoitomuoto on välittömästi tehtävä pallolaajennus. Sen suunnitelmallinen järjestäminen edellyttää kaikkien mahdollisten viiveiden minimointia ja alueellisen yhteistyön toimivuutta hoitoketjun jokaisella tasolla. Seurantatutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ST-nousuinfarktipotilaiden välittömään pallolaajennukseen tähtäävän hoitoketjun viiveitä ja tuloksellisuutta.

Jari Mäkilä, Kjell Nikus, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Markku Eskola

Väärä diagnoosi yleisin potilasvahingon syy
Lasten säärimurtumat tarkastelussa

Säärimurtuma on tavallisin kasvuikäisten alaraajamurtuma ja kolmanneksi yleisin pitkien luiden murtumista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja minkälaisia potilasvahinkoja näiden murtumien hoidossa tapahtuu ja arvioida, miten vahinkoja voitaisiin jatkossa välttää sekä hoidon laatua kehittää.

Sauli Palmu, Reijo Paukku, Mervi K. Mäyränpää, Jari Peltonen, Yrjänä Nietosvaara

Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla

B-ryhmän streptokokki (GBS) on tärkeä vastasyntyneiden yleisinfektion aiheuttaja. Varhaista, alle viikon kuluessa syntymästä esiintyvää GBS-tautia voidaan estää synnytyksenaikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa (HYKS) varhaisen GBS-taudin esiintyvyys oli poikkeavan suuri vuonna 2005. Vuonna 2006 ehkäisystrategia muutettiin riskisynnytysten tunnistamiseen perustuvaksi. Aiemmin strategia perustui osaksi riskisynnyttäjien GBS-seulontoihin synnytyssairaalassa, osaksi riskitietoihin. GBS-taudin esiintyvyyttä, ohjeiden toteutumista ja lasten taudinkuvaa selvitettiin ennen ja jälkeen strategian muutoksen.

Kirsi Skogberg, Erja Halmesmäki, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Eeva Salo, Ritva Nissinen, Anna-Liisa Järvenpää

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera