Clostridium difficile -ripuli

Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli liittyy sekä sairaalapotilailla että avohoidossa olevilla potilailla usein kefalosporiinien käyttöön. Ripulista koituu tuntuvia kustannuksia, sillä kolmasosa siihen sairastuneista potilaista joutui sairaalaan tai heidän sairaalahoitonsa pitkittyi noin viikolla. Diagnostiikasta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää viljelemällä ulostenäytteistä pelkästään Clostridium difficile. Kefalosporiinien käytön vähentäminen saattaisi vähentää sairastuvuutta Clostridium difficilen aiheuttamaan ripuliin.

Matti Ristola, Sirkka Kontiainen, Pekka Anttila, Harriet Finne-Soveri, Päivi Kylävaara, Virpi Sipilä, Eeva Salo, Kari Sammalkorpi

Joka viides potilas vaati tai toivoi lääkitystä Mikrobilääkkeiden käyttö tutkittiin Pirkanmaalla

Kaksi kolmesta infektiopotilaasta sai hoidokseen mikrobilääkityksen, ilmeni Pirkanmaalla viime syksynä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin alueellista käytäntöä infektiopotilaiden hoidossa. Lääkevalinnat olivat valtaosin suositusten mukaisia ja vastasivat suomalaista keskivertoa: kefalosporiineja käytettiin suhteellisen runsaasti ja V-penisilliiniä melko vähän. Potilaat suhtautuivat mikrobilääkitykseen pääosin neutraalisti, joskin viidesosa joko toivoi tai suorastaan vaati sitä.

Ulla-Maija Rautakorpi, Timo Klaukka, Jaana Lehtomäki, Jukka Lumio

Geenitekniikan menetelmät klamydiainfektion toteamisessa - onko viisasten kivi löytynyt?

Osasyynä klamydiainfektion jatkuvasti laajaan levinneisyyteen saattaa olla sen toteamisessa käytettyjen laboratoriokokeiden puutteellinen herkkyys. Ongelmaan odotetaan parannusta geenitekniikkaan perustuvista määritysmenetelmistä. Geenimonistukseen perustuvaa klamydiakoetta ja bakteerin suoraa osoittamista DNA-koettimella verrattiin immunofluoresenssikokeella varmistettuun EIA-antigeeninosoitukseen tutkimuksessa, jonka aineistona oli sukupuolitautien poliklinikassa otettuja klamydianäytteitä. Kumpikin geenitekniikan menetelmä osoittautui herkemmäksi kuin EIA. Geenimonistusmenetelmistä saattaa lähitulevaisuudessa tulla vakavasti harkittavia vaihtoehtoja asiantuntijalaboratorioiden klamydiadiagnostiikkaan.

Ari Miettinen, Pauli Vuorinen, Tiina Varis, Olavi Hällström, Kyllikki Kuutti, Timo Pitkäjärvi

Fluoresenssivärjäykset EIA-tuloksen varmentajina klamydiadiagnostiikassa

Yksi perinteinen määritysmenetelmä ei riitä klamydian toteamiseen näytteestä, vaan positiiviset ja epävarmat negatiiviset tulokset on varmistettava toisella kokeella. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratoriossa entsyymi-immunologisen testin tulokset varmistetaan sekä immunofluoresenssikokeella että akridiinioranssivärjäyksellä. Jälkimmäinen koe antaa usein lisädiagnoosin tai ainakin selvityksen niihin tapauksiin, joissa EIA- ja IF-kokeen tulokset poikkeavat toisistaan.

Simo Räisänen, Inkeri Tuominen, Lars-Eric Stenfors

Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Vähäelastinen pitkäaikaissidonta - säärihaavan tehohoitoa vähennetyllä henkilökuntapanoksella

Turvotusta estävä sidonta on laskimoperäisen säärihaavan keskeinen hoito, mutta sen toteutumisessa on usein toivomisen varaa. Kun kolmella turkulaisella terveysasemalla korvattiin runsaselastiset, yöksi poistettavat sidokset yötä päivää pidettävillä vähäelastisilla sidoksilla, hoitokäynnit vähenivät puoleen ja sääriturvotus väheni. Kahdenkymmenen potilaan keskimäärin vuoden kestäneistä säärihaavoista yhdeksän potilaan haavat paranivat pitkäaikaissidonnassa kolmen kuukauden kuluessa.

Kaisa Nissinen-Paatsamala, Christer Jansén

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg

Synnytysanalgesian laadunvalvontaa TYKS:ssa Synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta

Kun halutaan mitata synnytyskivun lievittämistä, on kuuleminen asiantuntijaa - synnyttäjää itseään. Kivunhoidon toteutumista TYKS:n naistentautien ja synnytysklinikassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla vuoden 1993 lopulla. Vaikka tulokset kaiken kaikkiaan ovat hyvät, parantamisen varaakin löytyy. Tämäntyyppisellä seurantatutkimuksella on helppo kartoittaa ongelman laatu ja keskittää liikenevät voimavarat olennaisen parantamiseen. Tuloksen parantamiseen saattaa riittää hoito-ohjeiden ja informaation lisääminen. Jokaisen yksikön olisi terveellistä tehdä tämäntyyppistä analyysiä säännöllisesti, sillä tutkimustulokset toisista sairaaloista eivät välttämättä ole suoraan soveltamiskelpoisia.

Liisa Petäjä, Markku Salonen

ASLAK-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) tuloksellisuutta selvitettiin kahden yrityksen kuntoutettuja työntekijöitä ja näiden kaltaistettuja verrokkeja vertaamalla. Mittarina käytettiin sairauspoissaolopäiviä. Kuntoutuksen vaikuttavuus oli koko aineistossa keskimäärin kaksi sairauspäivää vuotta kohden, mutta ero yritysten välillä oli suuri: toisessa kuntoutettujen sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin verrokeilla, toisessa vähemmän. Eroa selittänevät erot kuntoutettujen valinnassa, yrityskulttuurissa ja kuntoutuslaitoksissa. Tulokset osoittavat, että oikein suunnattuna ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus voi olla vaikuttavaa. Kuntoutettavien valinnan tulee perustua terveystietoihin ja arvioon henkilön toimintakyvystä. Erityisesti paljon sairastaneiden työkyvyn ennustetta on arvioitava huolellisesti.

Pekka Järvinen, Jorma Järvisalo, Arvi Parvinen, Ilkka Pietikäinen, Pauli Puukka, Juha Varjo

TYK-kuntoutus paransi työkykyä

Kun Kuntoutussäätiössä TYK-kuntoutukseen osallistuneiden tilannetta selvitettiin puolen vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta, olivat tulokset hyvin myönteisiä. Työssä selviytymistä haittaavat tekijät olivat lieventyneet, koettu työkykyisyys oli parantunut ja kivut vähentyneet.

Kristiina Härkäpää, Louna Hakala, Soili Järvilehto, Aila Järvikoski

Sydäninfarktin liuotushoidon toteutuminen yliopistosairaalassa

Liuotushoidon teho akuuttiin sydäninfarktiin on kiistaton. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa menetelmä onkin vakiintunut käyttöön: vuonna 1991 liuotushoidon sai 94 % siihen soveltuvista potilaista. - Niiden infarktipotilaiden osuus, joille hoito soveltuu, näyttää tosin olevan aikaisemmin arvioitua selvästi pienempi. - Puolet aineiston potilaista tuli sairaalaan noin kahden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, ja puolelle niistä, jotka saivat liuotushoidon, infuusio aloitettiin 45 minuutin kuluessa sairaalaan tulosta. Näitä aikoja lyhentämällä sekä lisäämällä sairaaloiden valmiuksia liuotushoidon käyttöön voidaan vähentää vielä merkittävästi infarktikuolemia ja kohtausten aiheuttamaa invaliditeettia.

Jarkko Kuoppala, Tero Latikka, Sinikka Pohjola-Sintonen

Psyykkisten sairauksien ja seksuaalirikosten yhteydet mielentilatutkimusten valossa

Poliisin tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 300-400 väkisinmakaamista, 150-350 alaikäiseen kohdistuvaa haureustapausta ja yli 400 muuta siveellisyysrikosta. Seksuaalirikoksista syytteissä olleille henkilöille on tehty vuosittain noin 15 oikeuspsykiatrista mielentilatutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 1971-1992 seksuaalirikollisista laadittujen 324 mielentilalausunnon tiedot. Väkisinmakaamisesta syytetyistä 66,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 11,7 % mielisairaita, 7,7 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 1,4 % seksuaalisesti poikkeavia. Lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista syytetyistä 49,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 13 % mielisairaita, 4,3 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 13 %:lla todettiin seksuaalinen poikkeavuus. Syyntakeettomiksi oli mielentilatutkimuksen perusteella katsottu 13 % syytetyistä, alentuneesti syyntakeisia oli 58 %. Rikosoikeudellisesti täydessä ymmärryksessä oli ollut 28 % tutkittavista.

Markku Eronen, Jan Ylitapio, Panu Hakola

Kallistuskoe synkopeen diagnostiikassa

Synkopee on melko tavallinen ongelma päivystysaikaan hoitoon hakeutuvilla. Sen syyn selvittäminen on tärkeää. Kallistuskokeen käyttö synkopeen diagnostiikassa on yleistymässä. Koe paljastaa noin puolet etiologialtaan tuntemattomista synkopeekohtauksista vasovagaalisella mekanismilla kehittyneiksi. Beetasalpaajahoidosta on usein hyötyä synkopeen estossa, ja hoitovastetta voidaan arvioida lääkehoidon aikana uusittavalla kallistuskokeella. Synkopeen hoito on edelleen vakiintumatta, ja kallistuskokeen tulkintaan täytyy suhtautua kriittisesti.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Lehmänmaidolle allergisen lapsen ravitsemus

Soija- tai proteiinihydrolysaattipohjainen äidinmaidonkorvike sekä AD-vitamiini- ja kalsiumvalmiste antavat lehmänmaidolle allergisille pienille lapsille tarvittavan ravintoainetäydennyksen. Säännöllinen kasvun seuranta on tarpeen, sillä allergiaan voi liittyä kasvun hidastumista. Artikkelissa esitetyn tutkimuksen mukaan 1- 3 1/2-vuotiaat maitoallergikot saivat eri ravintoaineita pääosin yhtä paljon kuin terveet verrokit ja suositukseen nähden riittävästi. Ravitsemustila oli hyvä, mutta pituus silti keskikäyrien alapuolella.

Marjukka Tiainen, Marja Kalavainen, Outi Nuutinen, Matti Korppi

Potilaiden aggressiot suljetulla kuntoutusosastolla

Kupittaan sairaalassa selvitettiin seurantatutkimuksella suljetun pitkäaikaisosaston potilaiden aggressiivista käyttäytymistä. Aggressiot näkyivät selvästi osaston arkipäivässä, ja ne ilmentyivät toiseen henkilöön kohdistuvana uhkailuna ja lievänä fyysisenä väkivaltana. Aggressiivisen käyttäytymisen määrä vaihteli ja yksilölliset erot olivat suuria. Merkittävä osa väkivaltaisuudesta liittyi potilaan psykoottiseen oireiluun. Seurannan aikana henkilökunnan suhtautumistapa muuttui siten, että potilaan eristämiseen ei ryhdytty yhtä helposti ja eristysten kesto lyheni. Tämä ei johtanut merkittävään väkivallan lisääntymiseen. Seuranta on omaksuttu yhdeksi hoidon apukeinoksi.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Uutta tutkimustietoa lääkärikunnasta

Yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutokset heijastuvat myös lääkärikuntaan. Suomessa vuosina 1977-91 laillistetuille lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kyselytutkimus, Lääkäri 93. Tämä tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88 -tutkimukselle, jossa kartoitettiin nuorten lääkärien elämäntilannetta, koulutusta ja työtä. Lääkäri 93 -tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä. Tutkimuksesta saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön. Tässä artikkelissa on tutkimuksen yleisesittely sekä tietoja vastaajista.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Mauri Isokoski

Onko lääkärikoulutus parantunut Suomessa?

Nuori lääkäri 88 -tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien opetus vastasi hyvin sairaalalääkärin työtä. Uusista tiedekunnista (Kuopio ja Tampere) valmistuneista lääkäreistä useimmat olivat tyytyväisiä myös perusterveydenhuollon opetukseen. Vanhoista tiedekunnista (Helsinki, Turku ja Oulu) valmistuneet näkivät perusterveydenhuollon opetuksessa huomattavia puutteita. Viisi vuotta myöhemmin Lääkäri 93 -tutkimuksessa kartoitettiin uudelleen nuorten lääkärien näkemyksiä peruskoulutuksesta. Kaikkien koulutusyksikköjen sairaalatyön opetukseen oltiin edelleen tyytyväisiä. Vaikka terveyskeskusopetukseen tyytyväisten osuus oli viidessä vuodessa lisääntynyt vanhoissa tiedekunnissa, niiden peruskoulutuksen ei edelleenkään koettu vastaavan terveyskeskuslääkärin työtä.

Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Miten torjua MRSA-bakteerin leviäminen Suomen sairaaloihin

Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus (MRSA) -kannat ovat huolestuttavasti yleistyneet sairaaloissa eri puolilla maailmaa. Sen sijaan Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, MRSA-epidemiat ovat olleet harvinaisia. MRSA-kannat ovat mikrobilääkeherkkyydeltään muuntuneita S. aureus -kantoja, joihin penisillinaasia kestävät stafylokokkipenisilliinit, kuten kloksasilliini ja dikloksasilliini, eivät tehoa. Nykyisen hyvän tilanteen säilyttämiseksi olisi tärkeää pyrkiä MRSA-kantajien nopeaan tunnistamiseen suomalaisissa sairaaloissa ja luoda maahamme yhtenäinen, valtakunnallinen MRSA-torjuntaohjeisto.

Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen

Päiväkotilasten sairastavuuteen vaikuttavat tekijät

Päiväkotilasten suuren sairastavuuden syitä tutkittiin Helsingissä ja Mäntsälässä. Lapsen ominaisuuksista vähäinen ikä ja allergiataipumus ja kodin ominaisuuksista huoltajan matala sosiaaliryhmä lisäsivät infektioiden määrää. Myös monet päiväkodin ominaisuudet vaikuttivat sairauksien määrään. Näitä olivat ryhmien koko, ahtaus, erillisten ryhmätilojen puute sekä huonon ilmanvaihdon kuvastajina sisäilman hiilidioksidi- ja homepitoisuus. Pitkäaikainen aiempi päiväkotihoito näyttää suojaavan hengitystieinfektioilta.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Samuli Ripatti, Tuija Nurmi

Taskukokoinen spirometri keuhkoaltistusten seurannassa

Mikrospirometri sopii monien etujensa vuoksi perinteisiä laitteita paremmin astmadiagnostiikan seurantamittauksiin. Helsingin Työterveyslaitoksessa kokeiltu laite antoi myös entistä luotettavampia tuloksia. Sekuntikapasiteetti- ja uloshengityksen huippuvirtaustulos saadaan mikrospirometrissä samalla puhalluksella, mikä vähentää potilaiden rasitusta ja henkilökunnan työtä. PEF-arvojen seurannasta voidaan myös luopua, koska uusi laite mahdollistaa tarkempien ja helpommin toistettavien FEV1-arvojen vuorokausiseurannan.

Helena Keskinen, Päivi Piirilä, Henrik Nordman, Markku Nurminen