Syöpäpotilaiden hoito viimeisen elinvuoden kuluessa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin syöpäpotilaiden hoidon intensiteettiä potilaan kuoleman lähestyessä. Tutkimus osoitti hoidon painottuvan sairauden edetessä yhä enemmän oireiden lievitykseen. Pitkään sairastaneiden potilaiden onkologisten hoitojen intensiteetti keveni, lyhyen aikaa sairastaneiden potilaiden hoidossa vastaavaa muutosta ei juuri ehtinyt tapahtua. Leikkauksia tehtiin terminaalivaiheessa enää vähän. Verikokeiden ja röntgentutkimusten sekä laskimonsisäisen nesteytyksen ja lääkityksen määrä kasvoi kuoleman lähestyessä kaikissa ryhmissä.

Emma Virkki, Marita Turunen, Risto Johansson

Luonnonlääkkeiden käyttö lasten allergioissa

Luonnonlääkkeiden käyttö on yleistä Suomessa. HYKS:n Iho- ja allergiasairaalaan ensikäynnille tulleista allergisista lapsipotilaista 17 % oli käyttänyt tai kokeillut luonnonlääkkeitä. Nämä lapset eivät juurikaan poikenneet taustaltaan tai sairaudeltaan allergisista lapsista, jotka eivät olleet käyttäneet luonnonlääkkeitä. Luonnonlääkkeitä oli käytetty nimenomaan iho-oireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Hoitotulokset olivat käyttäjien kokemusten mukaan melko huonot.

Eeva Korvenranta, Kaisu Juntunen-Backman, Taina Mäntyranta

Suoran karotikokavernoottisen avanteen transarteriaalinen palloembolisaatiohoito

Sahlgrenskan sairaalan interventionaalisen neuroradiologian yksikössä tehtiin vuosina 1981-94 suoran karotikokavernoottisen avanteen palloembolisaatiohoito kaikkiaan 54 potilaalle. Avanne saatiin primaaristi suljetuksi kokonaan 39 potilaalta ja lähes kokonaan 13 potilaalta; avoimeksi avanne jäi kahdella potilaalla, joskin toinen niistä suljettiin myöhemmin palloembolisaatiolla. Kokonaan suljetuista avanteista yksi avautui uudelleen, mutta se hoidettiin onnistuneesti uudella palloembolisaatiolla. Kolmen potilaan jäännösavanne laajeni, ja se suljettiin uudella palloembolisaatiolla tai leikkauksella. Sisempi kaulavaltimo jouduttiin tukkimaan toimenpiteessä 13 potilaalta. Komplikaatioita kehittyi kolmelle potilaalle. Palloembolisaatiohoito on tehokas ja varsin turvallinen suoran karotikokavernoottisen avanteen primaarihoito. Suuret avanteet aiheuttavat eniten ongelmia, ja embolisaatiota tuleekin yrittää mahdollisimman nopeasti diagnoosin selvittyä.

Topi Siniluoto, Gunnar Wikholm, Pål Svendsen

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuutta tutkittiin kahdessa kuntoutuslaitoksessa seuraamalla 60 tutkittavan kuntoutumisen edistymistä puolentoista vuoden ajan. Edistymistä arvioivat kuntoutusryhmät, kuntoutujat ja lähettäjät. Kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus ilmeni useimmiten kuntoutumisen käynnistymisenä, kuntoutussuositusten tyydyttävänä toteutumisena, koetun terveyden, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paranemisena sekä ammatillisen toiminnan lisääntymisenä.

Mirja Niemelä

Kuka hyötyy nenän väliseinäleikkauksesta? Panostus potilasvalintaan parantaa hoidon laatua ja tehoa

Nenän tukkoisuus on korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan potilailla yleinen oire. Wengrafin mukaan se oli hoitoon hakeutumisen aiheena 15 %:lla englantilaisen keskussairaalan korvayksikköön lähetetyistä potilaista (1). Vuonna 1974 Vainio-Mattila tutki 200 satunnaisesti valittua kotkalaista aikuista, ja heistä 33 %:lla oli tois- tai molemminpuolista nenän tukkoisuutta (2). Nenän jatkuvaan tai usein toistuvaan tukkoisuuteen on monia syitä. Allerginen tai muu krooninen nuha ja nenäpolyypit ovat yleisimpiä tulehduksellisia syitä (3,4) ja nenän väliseinän vinous on tavallisin rakenteellisista vioista. Vainio-Mattilan aineiston potilaista 26 %:lla oli merkittäväksi tulkittu väliseinän deformiteetti (2).

Jouko Suonpää, Jukka Sipilä, Pekka Silvoniemi, Erkki Virolainen

Sydäninfarktin liuotushoito Keski-Suomessa

Keski-Suomen keskussairaalassa on hoidettu sydäninfarktipotilaita rutiininomaisesti liuotushoidolla jo 10 vuoden ajan. Liuotushoidon saa jo suurin osa siitä hyötyvistä potilaista, mutta sen tehoa voidaan vielä merkittävästi parantaa, jos potilaat saadaan hoitoon nykyistä nopeammin. Keski-Suomen keskussairaalan vastuualueella on selvitetty, kuinka paljon potilaan hoito viivästyy hoitoon tulon eri vaiheissa. Eniten hoidon viivästymä lyhenee, jos lähikuntienkin terveysasemilla aloitetaan liuotushoito ennen potilaan siirtämistä jatkohoitoon keskussairaalaan.

John Melin, Merja Paukama

Umpisuolen kiertymän hoitotulokset OYKS:ssa 1976-1994

Umpisuolen kiertymä on harvinainen suolistotukoksen syy ja sen spesifinen diagnosointi on hankalaa. OYKS:ssa vuosina 1976-94 hoidettujen 31 umpisuolenkiertymäpotilaan yleisimmät oireet olivat kipu ja vatsan pömpötys, oksentelu ja ummetus. Neljälle potilaalle kiertymä kehittyi leikkauksen jälkeen. Mahan natiiviröntgenkuvauksessa umpisuolen kiertymä oli löydöksenä yhdeksällä potilaalla, suolenkiertymä yleensä viidellä ja sigmasuolen kiertymä neljällä. Yleisin radiologinen diagnoosi oli kuitenkin suolitukos. Lähes kaikki potilaat hoidettiin leikkauksella, ja tavallisin toimenpide oli oikeanpuoleinen hemikolektomia, joka onkin paras vaihtoehto vähäisen riskin potilaille. Huonokuntoisille potilaille pelkkä operatiivinen detorsio ja fiksaatio näyttävät riittävältä toimenpiteeltä. Kiertymä uusiutui ainoastaan yhdellä potilaalla. Leikkauksella hoidetuista 30 potilaasta kuoli neljä.

Heikki Kiviniemi, Tapani Tikkakoski, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä

Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijät vanhuksilla

Verenpaineen lievä kohoaminen on hyvin yleistä vanhuksilla. Systolinen verenpaine on korkeimmillaan 70-75-vuotiailla ja diastolinen verenpaine 65-70-vuotiailla. Seerumin kolesterolipitoisuus on suurempi iäkkäillä naisilla kuin miehillä: 25- 58 %:lla vanhoista naisista kolesterolipitoisuus oli yli 7 mmol/l. Verenkiertoelinten sairauksien vaaratekijöiden esiintyvyyttä tutkittiin eteläsuomalaisilta 65-, 70-, 75-, 80- ja 85-vuotiailta.

Aapo Lehtonen, Reijo Tilvis, Jaakko Valvanne, Leena Niinistö, Sirpa Sairanen

Nuoren ruumiin ja mielen välinen yhteys

Nuoruusiän psyykkisessä kehityksessä mieli ja ruumis nivoutuvat läheisesti yhteen. Varsin monet psykiatrista apua tarvitsevista nuorista oireilevat ruumiillaan, mm. erilaiset psykosomaattiset oireet, syömishäiriöt ja itsetuhoisuuden eri muodot lisääntyvät lapsuudesta nuoruuteen. Nuoren mielen ja ruumiin välisen yhteyden ymmärtäminen auttaa yleislääkäriä havaitsemaan nuoren kasvun ja kehityksen ongelmia ja tarvittaessa puuttumaan niihin.

Eila Laukkanen

Psykoosipotilaiden sekä heidän omaistensa ja hoitajiensa näkemys tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta

Tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa on julkisessa keskustelussa tarkasteltu etupäässä teoreettisista lähtökohdista, ja äärimmillään näkemykset potilaan oikeudesta hoitoon ja toisaalta itsemääräämisoikeuteen ovat siinä olleet yhteen sovittamattomat. Tässä tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan psykiatristen potilaiden, heidän omaistensa ja hoitajiensa mielipiteitä asiasta. Kuten muissakin vastaavissa tutkimuksissa henkilöt, joita asia lähinnä käytännössä koskettaa, varsin yleisesti hyväksyvät tahdosta riippumattoman hoidon, kun perusteena on potilaan ja hänen ympäristönsä turvallisuus sekä potilaan hoidon tarve. Kirjoittaja kysyy, missä määrin tähän vaikuttavat alistuminen sekä sosiaalistuminen vallitsevaan paternalistiseen ideologiaan.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä

Tutkijoiden mukaan suun alueen syövät ovat lisääntymässä länsimaissa etenkin nuorilla aikuisilla. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on jo kauan ajateltu olevan suusyövän etiologian tärkeimpiä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lomakekyselyllä lukiolaisten tupakointia sekä nuuskan ja alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistui 793 oppilasta lukion 1. ja 2. luokalta Etelä-Suomesta. Vastanneista 28 % ilmoitti tupakoivansa ja 9 % käyttävänsä nuuskaa. Alkoholia käytti 80 % vastanneista. Huumausaineita ainakin kerran kokeilleita oli odottamattomat 10 % tutkimukseen osallistuneista.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Natiivimahakuvauksen diagnostinen osuvuus

Osalta akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon tulleista potilaista otetaan natiivimahakuva. OYKS:ssa selvitettiin natiivimahakuvasta annetun lausunnon diagnostista osuvuutta vertaamalla sitä leikkauskertomukseen. 154 potilaan aineistossa natiivimahakuvaus paljasti diagnoosin yli puolella potilaista ja leikkaus noin joka kolmannella potilaalla. Virheellinen lausunto oli annettu 12 tapauksesta: näistä seitsemässä virhediagnoosista ei koitunut merkittävää haittaa, mutta viidessä kyllä. Natiivimahakuvauksen kanssa samanaikaisesti otetulla ja oikein tulkitulla thoraxkuvalla olisi kolme virhediagnoosia todennäköisesti vältetty. Natiivimahakuvaukset tulee kohdentaa säderasituksen minimoimiseksi oikein valituille potilaille. Natiivimahakuvaukseen tulee liittää thoraxkuvaus, ja ainakin ongelmallisissa tapauksissa kuvista on hyvä saada useamman radiologin lausunto.

Maria Ylisaari, Marja Perhomaa, Tapani Tikkakoski, Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Eija Pääkkö

Alloimmunotrombosytopenian vuoksi hoidetut tai tutkitut vastasyntyneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1987-1993

Vastasyntyneen alloimmunotrombosytopenia on alidiagnosoitu ongelma. Tautiin liittyvän aivoverenvuotoriskin vuoksi tulee aktiivisesti etsiä sitä sairastavat vastasyntyneet sekä tutkia ja tarvittaessa hoitaa heidän sisaruksensa jo raskausaikana. Alloimmunisaatiota aiheuttavia antigeeneja löydetään jatkuvasti uusia. Tapauksissa, joissa naiselta on todettu niiden puutos, tulisi myös naispuoliset lähisukulaiset tutkia sen toteamiseksi. Tulevaisuudessa olisi harkittava seulontojen järjestämistä kaikille odottaville äideille.

Päivi Nykänen, Anneli Martikainen, Kirsti Heinonen, Riitta Kekomäki, Pertti Kirkinen

Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?

Sepelvaltimotautikuolemat ovat osapuilleen 50 % yleisempiä Itä-Suomessa kuin lännessä. Tämä idän ja lännen ero on yhtä selvä erilaisissa väestön osaryhmissä, eikä se johdu itäsuomalaisten heikommasta sosioekonomisesta asemasta. Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä. Asuinalueen vähäisempi vaikutus sepelvaltimotaudin yleisyyteen liittyy Itä-Suomessa etenkin aiemmin vallinneisiin epäterveellisiin ruokailu- ja tupakointitottumuksiin.

Seppo Koskinen

Koristekasvien aiheuttama allerginen kosketusihottuma

Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa on 14 viime vuoden aikana diagnosoitu työperäinen koristekasveista johtuva allerginen kosketusihottuma 12 potilaalta. Potilaista yksitoista sai ihottuman joko liljakasveista tai mykerökukkaisista tai molemmista. Eniten ihottumia aiheuttivat liljakasveihin kuuluvat tulppaanit ja alstromeria. Viisi potilasta joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska heillä oli useita allergioita tai he olivat voimakkaasti herkistyneitä eivätkä voineet työssään välttää allergeeneja.

Anne Lamminpää, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Nuoret psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

KYS:n psykiatrian klinikassa tehtiin toukokuussa 1993 tutkimus erikoissairaanhoidon potilaista, ja osana sitä selvitettiin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevien 119 nuoren taustaa ja kliinisiä piirteitä. Potilaiden hoito oli kestänyt keskimäärin vuoden. Tulosten mukaan pojat olivat vakavammin häiriintyneitä kuin tytöt, heidän hoitoontulonsa oli viivästynyt pitempään ja heillä oli huonompi hoitomotivaatio. Myös poikien psykososiaalinen selviytyminen oli huonompaa. Masennus osoittautui yleisimmäksi psykiatriseksi diagnoosiksi. Tavallisin hoitomuoto oli yksilöpsykoterapia. Yli puolet potilaista ei käyttänyt psyykenlääkitystä. Noin 70 % nuorista oli tyytyväinen saamaansa avohoitoon. Hoitomyöntyvyys oli aineiston vanhemmilla nuorilla parempi kuin nuoremmilla. Puolet nuorista tunsi saaneensa hoidosta merkittävää apua ongelmiinsa.

Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki, Eila Laukkanen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Kun varjoainekuvauksessa sepelvaltimot ovatkin avoimet... Sepelvaltimotautidiagnostiikan vaikeudet ja väärän sepelvaltimotautidiagnoosin seuraukset

Vuonna 1992 rintakipujen vuoksi OYKS:ssa tehdyissä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa todettiin sepelvaltimot avoimiksi 8 %:lla tutkituista. Suurin osa heistä oli tullut kuvaukseen invasiivisen hoidon tarpeen arviointia varten, koska heillä oli diagnosoitu sepelvaltimotauti tai sitä epäiltiin. Vajaalla kolmasosalla oli ollut tyypillinen angina pectoris -kipu, ja suurimmalla osalla diagnoosi oli perustunut rasituskokeen tai isotooppitutkimuksen tulokseen. Oireita oli kestänyt keskimäärin yli neljä vuotta, ja se oli vajaalla puolella potilaista johtanut työkyvyttömyyteen. Työhön palaaminen, diagnoosista irtipääseminen ja lääkityksen lopettaminen osoittautuivat ongelmallisiksi, ja suuri osa potilaista kärsii rintakivuista vielä varjoainekuvauksen jälkeenkin.

Jari Tapanainen, Juhani Airaksinen

Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen